Jos Tallinnan ex-kaupunginjohtaja Edgar Savisaar saa päättää, HKL:n lipulla voi tulevaisuudessa huristella piknikille Suomenlinnan sijaan Suomenlahden etelärannalle asti.
Virossa on keskusteltu loppusyksyllä vilkkaasti ajatuksesta yhdistää Helsinki ja Tallinna yhdeksi kaupungiksi. Äskettäin virastaan syrjäytetty Savisaar haluaisi, että Helsingillä ja Tallinnalla olisi muun muassa yhteinen lentoasema ja joukkoliikenne.
”Kymmenen vuoden kuluttua Tallinnalla ja Helsingillä voisi olla yhteinen kaupunginhallitus. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua jo yhteinen valtuusto”, Savisaar sanoi Postmees-lehden haastattelussa.
”Uskon, että meidän lapsenlapsemme kulkevat Helsinkiin jo meren alta”, Savisaar jatkoi.
Suomen kieltä opiskeltaisiin ainakin Pohjois-Viron kouluissa. Kaksoiskaupunki Talsingin eteläosassa kaduilla olisi kaksikieliset nimikyltit. Jos samat suunnitelmat toteutuisivat Talsingin pohjoisosassa, entisessä Helsingissä itkettäisiin pakkoviroa ja kadunnimet olisivat suomeksi, ruotsiksi ja viroksi.
Savisaar ei ole ainoa, joka Talsinkiprojektia ajaa. Kirjailija Jaan Kaplinskin vuonna 1992 keksimä käsite on vähitellen vakiintunut käyttöön virolaisessa liikeelämässä. Lokakuun 18. päivänä Tallinnan kaupunki järjesti kaupungin kehitystä pohtineen tulevaisuuskonferenssin ”Tallinna ilman rajoja”.
Tapahtuman kiinnostavin keskustelunaihe oli Tallinnan ja Helsingin yhdistäminen. Ajatuksen kannattajien mukaan se nostaisi kummankin kaupungin kilpailukykyä sekä lisäisi taloudellista ja kulttuurista yhteistyötä.
Kansa ei ole Virossa suhtautunut Talsinkiin yhtä luottavaisesti kuin liikemiehet ja poliitikot. Kun Eesti Päevaleht -sanomalehti julkaisi artikkelin Talsinki-suunnitelmista, se sai internetissä 266 vastausta. Niissä pohdittiin muun muassa visioijien promilletasoa kokouksen aikana.
Päevalehden haastattelussa Hansapankin johtaja Indrek Neivelt ehdotti Tallinnan satamaan kunniapatsasta suomalaisille. ”Esittäisikö patsas viinakärryä vetävää suomalaista akkaa vai jalat harallaan seisovaa humalaista poroa?” kysyi nimettömäksi jäänyt kommentoija.
Monet toivovat, että utopististen haaveiden sijaan virolaiset päättäjät keskittyisivät enemmän paikallisiin ongelmiin. Esimerkiksi Tallinna-Tartto -maantien laajentaminen kaksikaistaiseksi ei ole vieläkään edennyt, vaikka sitä on puuhattu vuosikausia.
Helsinkiin saakka keskustelu Talsinkisuunnitelmista ei ole juuri kantautunut. Kiistely pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisestä on jatkunut vuosikausia, eikä siinäkään ole päästy haaveita pidemmälle.
Anu Laitila
