Periytyvä akateemisuus

T:Teksti:

Koulutus oli kunnallisvaalien keskeinen teema, ja syystä. Toimiva koulutusjärjestelmä on hyvinvoinnin perusta. On tervettä, että poliitikot oikealta vasemmalle saarnasivat peruskoulun isojen opetusryhmien vaaroista. Valtiosihteeri Raimo Sailaksen ehdotukset opintoaikojen rajoittamisesta ja opintotuen lainapainotteisuudesta tyrmättiin onneksi kautta linjan.
    Päättäjien on kuitenkin pohdittava, mitä suomalaisten korkeakoulujen kehittämiseksi voi tehdä. Suomessa ei ole vielä puututtu akateemisuuden periytyvyyteen.
    Mistä johtuu, että maassa, joka tarjoaa maksuttoman opetuksen vauvasta väitöskirjaan, vielä 2000-luvullakin korkeakouluopiskelijoiden vanhemmat ovat keskimääräistä koulutetumpia? Yliopisto- opiskelijoista suurimmalla osalla vähintään toinen vanhemmista on suorittanut akateemisen loppututkinnon. Mikäli kehitys jatkuu viime vuosien kaltaisena, ei huonosti koulutettujen ja matalatuloisten vanhempien lapsia korkeakouluissa pian nähdä lainkaan.
    Onko kyse kotien asenteista vai nuorten valinnoista? Ystäväpiiristäni muistan tapauksen, jossa vanhemmat kielsivät jälkikasvuaan hakemasta yliopistoon. Perusteluna oli, että yliopisto-opinnot kestävät kauan ja pääsy ”oikeaan työhön” ja ”kunnon rahoja” tienaamaan viivästyy. Vanhempien logiikka oli sinänsä ymmärrettävää. Oikeana työnä pidettiin tehdastyötä, ja Suomessahan maksetaankin selvästi EU:n keskiarvoa enemmän vientiteollisuuden suorittavista tehtävistä. Sinikaulusperheen lapsen ei kannattanut lukea maisteriksi.

Toinen syy akateemisuuden periytymiseen voi olla raha. Onko opintotukijärjestelmässä musta aukko, joka estää vähemmän koulutettujen ja mahdollisesti vähemmän ansaitsevien vanhempien jälkikasvun opinnot? Tästä voi kieliä se, että mitä nuoremmasta korkeakouluopiskelijasta on kyse, sitä enemmän vanhemmilla on tuloja ja koulutusta. Jos vähävaraisten perheiden lahjakkuusreservit jäävät käyttämättä, meillä on palattu viisikymmentä vuotta ajassa taaksepäin.
    Kolmas selitys on työmarkkinoiden rakenne ja akateemisten alojen palkkakuoppa. Suomen korkeat hinnat ja kireä verotus pudottavat ostovoiman EU-vertailujen häntäpäähän. Huonoimmin kaikissa vertailuissa menestyvät suomalaiset korkeasti koulutetut. Heidän reaalinen ostovoimansa on akateemisiin kollegoihin verrattuna Euroopan heikoin. Ongelma koskee etenkin akateemisia naisia.
    Olipa syy mikä tahansa, jotain koulutustason periytyvyydelle tarttis tehrä. Hälytyskellojen on soitava, jos vain kouluttautuneiden ja hyvätuloisten vanhempien lapset saavat maksuttoman akateemisen koulutuksen ja valtaosa nuorista jää tästä paitsi – olipa siihen syynä sitten oma halu, vanhempien kivikautiset asenteet, järjestelmän epäkohdat tai akateemisten palkkakuoppa.

Piia-Noora Kauppi

Kirjoittaja on oikeustieteen kandidaatti ja kokoomuslainen Euroopan parlamentin jäsen.