Kuka Helsingissä määrää?

T:Teksti:

Kuka siivoaa roskat vappuhulinan jälkeen? Kuka päättää miten terveyskeskukset hoitavat potilaita?
    Kun unohtaa opiskelijaelämän tukineen ja palveluineen, huomaa nopeasti, että 85-paikkainen kaupunginvaltuusto päättää kaikesta arjesta aina bussiaikatauluihin ja terassien aukioloaikoihin.
    Näennäisesti Helsingin valtuuston päätökset syntyvät ilman suurempaa draamaa ja lähes yksimielisesti. Kuohunta on kuitenkin vain lakaistu pinnan alle hallitukseen ja lautakuntiin.
    Helsinkiä hallitsee kolme suurta puoluetta. Kokoomuksella on 26 paikkaa, vihreillä 22 ja demareilla 18 paikkaa.
    Kauhun tasapaino syntyy siitä, että kun kokoomus liittoutuu joko demareiden tai vihreiden kanssa, kaksikko voi ohittaa kaikki muut puolueet. Demarit ja vihreät voivat ohittaa kokoomuksen, mutta ne tarvitsevat avukseen Vasemmistoliiton, vihreät tai keskustan.
    Viime valtuustokauden kiistanalaisissa päätöksissä kokoomuksen kanta on voittanut lähes poikkeuksetta. Vain yhteistyökumppani on vaihtunut.
    Valtakunnanpolitiikasta poiketen kunnallispolitiikassa ei ole oppositiota. Kaupunginhallitukseen pääsevät kaikki puolueet, joilla on vain riittävästi edustajia.
    Näin asioista keskustellaan kaikkien kesken jo ennen valtuuston päätöksiä. Vastustajatkin saattavat äänestää vastustamansa asian puolesta, koska ovat saaneet keskusteluissa myönnytyksiä.

Yhteispelistä huolimatta ryhmien välillä on myös eroja, jotka tulevat varmasti esiin seuraavien neljän vuoden aikana.
    Paavo Lipposen pääministerikaudella luotu malli jakaa kunnille rahaa on kohdellut Helsinkiä kaltoin. Säästökuurille ei näy loppua. Tästä huolimatta kaikki puolueet rummuttavat palveluiden puolesta. Seuraavan valtuustokauden oleellisin kysymys tuleekin olemaan jälleen kerran, miten kuntalaisille taataan niin bussit kuin lääkärit.

Suurista ryhmistä SDP on perinteisesti vaatinut, että kunnan pitää itse ja omin voimin tuottaa palvelut. Kokoomus on ollut halukkain ostamaan palvelut yksityisiltä yrittäjiltä niin, että kunta vain valvoo palveluiden laatua. Vihreät horjuvat kahden ääripään välillä.
    Hyvän esimerkin tästä tarjoavat seuraavalla valtuustokaudella puheenaiheeksi nousevat päiväkodit. Pitäisikö niiden kaikkien olla kaupungin omistamia vai kaivataanko joukkoon myös yksityisiä? Kokoomuksen mukaan jopa puolet uusista perustettavista päiväkodeista voisi olla yksityisiä, jotta valintamahdollisuudet lisääntyisivät. Vasemmisto taas kannattaa kaikkien pitämistä kunnalla tasa-arvon turvaamiseksi. Vihreistä löytyy molempia näkemyksiä.
    Kaikki asiat eivät kuitenkaan seuraa samaa jakoa. Vihreät esimerkiksi haluaisivat, että pääkaupunkiseudun kunnat pitäisi yhdistää. Kyseessä on ikuisuusprojekti, jota perustellaan kuntarajojen aiheuttamalla turhalla byrokratialla. Yksi kunta olisi tehokkaampi ja järkevämpi.

vaalijulisteet

Vaalijulisteet odottavat uteliaita kansalaisia Hakaniemessä.

Kokoomuksen kanta on melko suoraan kielteinen ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuori nimittää koko keskustelua ”Kepun juoneksi jonka päämäärä on kääntää katse pois pääkaupungin rosvoukselta”. SDP on jossain kahden muun välillä, joskin selvästi lähempänä kokoomusta. Yksi valtuuston ensimmäisistä kysy- myksistä tulee olemaan uuden kaupunginjohtajan valinta. Kiistaa käydään sekä henkilöstä että siitä, kuinka hänet ylipäänsä valitaan.
    Vihreät haluaisivat lisätä suoraa kansanvaltaa alistamalla ylipormestarin valinnan suoraan kaupunkilaisille. Kokoomus ja SDP taas muistuttavat ettei kaupunginjohtaja ole poliitikko vaan virkamies. Hänen muutenkin suurta valtaansa ei heistä tulisi pönkittää kansan mandaatilla. Paremmin demokratia toteutuisi valtuuston ja hallituksen asemaa voimistamalla.

Mitä mieltä sinä olet?

Artikkelia varten on haastateltu helsinkiläisiä kaupunginvaltuutettuja ja valtuustoryhmien puheenjohtajia.

Valtuuston veriset kiistat

Mistä asioista käytiin viime valtuustokauden aikana eniten kiistaa?

Asuntojen rakentaminen

Helsingin uusi asunto-ohjelma hyväksyttiin viime vuoden marraskuussa lähes yksimielisesti, vain Vasemmistoliitto vastusti sitä. Ohjelman mukaisesti valtuusto vähensi asuntojen rakentamistavoitetta ja vähensi myös vuokra-asuntojen suhteellista määrää.
    Lisäksi lievennettiin vanhaa määräystä, että erilaisia asuntotyyppejä, kuten kaupungin vuokra-asuntoja, opiskelijasoluja ja yksityisiä kovan rahan asuntoja pitää rakentaa tasaisesti ympäri kaupunkia. Parhaat paikat, kuten rantatontit, varattiin vain kovan rahan asunnoille.
    Vihreät ja kokoomus junailivat ohjelman, vaikka SDP lopulta hyväksyikin sen pitkin hampain.

Ydinvoiman rahoittaminen

Viime vuoden marraskuussa käytiin taistelu siitä, lähteekö Helsingin kaupunki mukaan viidennen ydinvoimalan rakentamiseen sille tarjotulla 10 prosentin eli noin 88 miljoonan euron osuudella.
    Kiista ei ollut hankkeen kannattavuudesta, vaan eduskunnassa ydinvoimaäänestyksen hävinneet vihreät yrittivät viimeisen kerran estää voimalan rakentamisen.
    Tämä kuitenkin epäonnistui, sillä demarit ja kokoomus veivät päätöksen yhdessä läpi. Vastaan äänestivät vihreät ja Vasemmistoliiton enemmistö.

Vuokralääkärit

Lokakuun alussa valtuusto päätti käyttää yksityisiä vuokralääkäreitä niissä Itä-Helsingin terveyskeskuksissa, joihin on ollut vaikea palkata omia lääkäreitä. Kaikki valtuustossa olivat samaa mieltä, että kyseessä on vain pakon sanelema hätäratkaisu.
    Suhtautumisessa oli myös selviä eroja. Vuokraukseen suostuminen oli helpointa kokoomukselle ja vihreille. Demarit suhtautuivat koko hankkeeseen selvästi varauksellisemmin ja saivat rajattua vuokraajan korkeintaan kaksivuotiseksi. Vihreät ja kokoomus olivat valmiita jatkamaan vuokrausta toistaiseksi.
    Lopulta päätös syntyi lähes yksimielisesti, vastaan äänesti vain Vasemmistoliitto.

Juha Merimaa
kuvat Tiina Somerpuro