”Kansallisvaltiot ovat tulevaisuudessakin maailman tärkeimmät toimintayksiköt”, totesi tasavallan presidentti Tarja Halonen Vanhan ylioppilastalon keskustelussa Suomen globalisaatiopolitiikasta perjantaina 15.10.
”Näin ollen kansallisvaltioiden demokratiakehityksen tukeminen on globaalin maailman keskeisimpiä haasteita”, hän jatkoi.
Alustuksessaan Halonen käsitteli kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuvuodesta julkaisemaa globalisaatioraporttia, jonka valmistelun toisena puheenjohtajana hän oli. Raportin mukaan maailma tarvitsee demokratiakehityksen lisäksi myös hillittyä talouskasvua ja kansainvälisen yhteistyön turvaavaa globaalia hallintoa.
”Päädyimme myös siihen, että on oleellista pitää mielessä kasvun rajat ja antaa lisää resursseja globaalien toimijoiden, kuten YK:n, käyttöön”.
Tilaisuuden toisen alustuksen piti Suomi maailmantaloudessa -selontekoa vetänyt alivaltiosihteeri Vesa Vihriälä.
Hänen esittelemänsä selonteko puhuu hyvin erilaista kieltä. Siinä suurimmiksi globalisaation haasteiksi nähdään Suomen kilpailukyvyn kasvattaminen, työllisyysasteen parantaminen ja julkisen sektorin tehokkuuden lisääminen, jotta veronkorotuspaineet pysyvät kurissa. Kontrasti ILO:n lavealla pensselillä maalaavaan selvitykseen on ilmeinen.
Presidentti Halosen mukaan kahden paperin välillä ei ole ristiriitaa.
”ILO korostaa kansallisvaltioiden toiminnan keskeisyyttä, mistä valtioneuvoston selvityksessä on kysymys”, presidentti totesi.
Halonen muistutti myös Suomen pienuudesta.
”Suomen toimilla, olivat ne kuinka oikeita tahansa, ei ole suurta merkitystä kansainväliseen kehitykseen. Yleisesti Suomi on kyllä tehnyt kotiläksynsä hyvin.”
Parantamisenkin varaa kuitenkin olisi. Presidentti suositteli kehitysavun nostamista 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mutta peräänkuulutti samalla takuita siitä, että apu todella menee tarvitseville, eikä diktaattorien taskuihin.
Tilaisuudessa alustuksia kommentoivat Attacin varapuheenjohtaja Kaisa Eskola, ulkoministeriön osastopäällikkö Hannu Kyröläinen ja tutkija Thomas Wallgren. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ja Sörkan Attac-osastojen järjestämää keskustelua seurasi reilusti toistasataa kuulijaa.
Juha Merimaa
