”Hiljaisuus oli täydellinen kun Halim kaivoi tussin taskustaan ja valkoiselle diojen katsomiseen tarkoitetulle kankaalle piirsi ilkeän pilakuvan rehtorista kontallaan hevosen kyrpä suussa ja vielä puhekuplan jossa luki Minä nielaisen!. Sen jälkeen hän piirsi mielettömän ison tähden ja viereen vielä isomman puolikuun. (Valitettavasti kuusta tuli vähän vino ja banaanin näköinen mutta valtava se oli silti.) Vannoin että ne kusipäät tästä lähtien saavat katua jos yrittävät tehdä Halimista kyttyrättömän kamelin ja nyt alkaa täysi sota koska Hannibalin ja Saladinin sukulaiset eivät luovuta IKINÄ!”
Näin meuhkaa Ruotsin kirjallisuuden menestynein – ja hauskin – vihainen nuorimies, 25-vuotias Jonas Hassen Khemiri. Tai oikeammin äänessä on kirjailijan teini-ikäinen alter ego, puoliksi tunisialainen Halim, joka on juuri saanut kuulla, että arabian opetus lakkautetaan hänen yläasteellaan.
Viime kesänä ilmestyneen Ett öga rött -romaanin päähenkilön Halimin päiväkirjamuotoinen kehityskertomus pursuaa heikolla tietopohjalla keikkuvaa antisemitististä raivoa (”Salman Rushdie on juutalainen ateisti”) ja kiimaista naisvihaa. Ja paljon muuta: panarabistis-paranoidista suuruudenhulluutta sekä rinkebysvenskana tunnettua huonoa ruåtsia, jota Tukholman kuulussa maahanmuuttajaghettossa Rinkebyssä asuvat blattet eli mutiaiset keskenään solkkaavat.
Voisi kuvitella, että suvaitsevaisuuteen ja korrektiuteen taipuvainen kansankoti olisi kotkottanut moisen tekeleen paheksunnan suohon. Vielä mitä. Khemiriä on ylistetty ”ruotsin kielen nerokkaaksi uudistajaksi” ja hänen kielellisesti ja mielellisesti hämmentyneestä päähenkilöstään, ajatussulttaaniksi itseään tituleeraavasta Halimista on tullut volvoilevien svenssonien lemmikki.
Kirjalle myönnettiin taannoin arvostettu Boråsin lehden palkinto parhaasta esikoisteoksesta, se on juuri sovitettu näyttämölle ja elokuvaversiokin on suunnitteilla.
Missä siis viipyy suuri suomalainen blattekirja, hoonolla soomella kirjoitettu satiiri, jossa kirjallisesti lahjakas ulkomaalainen panee meitä pullamässyporoja niin halvalla että vippulat hinkuu?
Otavan kotimaisen kirjallisuuden kustannuspäällikkö Jaana Koistinen on vakuuttunut, että ajatussulttaanit tulevat aikanaan rikastamaan myös Suomen kirjallista kenttää. Yhtään ehtaa ”maahanmuuttajaromaania” Koistisen pöydälle ei ole kuitenkaan vielä ilmestynyt.
”Tavattoman kiinnostavaahan se olisi, jos joku maahanmuuttaja katsoisi vaihteeksi meitä suomalaisia. Varmasti näin tapahtuukin, mutta siihen menee vielä vuosia. Voi myös olla, että kieli ei silloin olekaan enää suomi, vaan esimerkiksi englanti”, Koistinen pohtii.
Suomalaiset pääsevät joka tapauksessa perehtymään Halimin tragikoomisiin seikkailuihin elokuussa, kun Johnny Kniga julkaisee teoksen nimellä Ajatussulttaani.
Kirjan suomentaja Outi Menna on ratkaissut ”rinkebysuomen”, aidon suomenkielisen maahanmuuttajaslangin, puutteen rikkomalla kirjakieltä erikoisilla sanavalinnoilla ja tahallisilla kielioppivirheillä. Samalla tavalla kuin Jonas Khemiri.
Isänsä puolelta marokkolainen Khemiri on syntynyt ja kasvanut Ruotsissa, kunnon keskiluokkaisessa kodissa ja opiskelee kirjallisuustiedettä Tukholman yliopistossa.
Henrikki Timgren
Kuva Johan Markusson
Alun sitaatti Ett öga rött -kirjasta on suomentaja Outi Mennan kääntämä.
