Suomessa opiskelua ei käytetä tekosyynä saada oleskelulupa Suomeen. Lähes kaikki luvan saaneet ulkomaalaiset myös aloittavat opiskelunsa Suomessa.
Keskusrikospoliisin ja Ulkomaalaisviraston yhteistutkimuksen takana oli epäily siitä, että opiskelupaikkaa käytetään tekosyynä maahanmuuttoon.
Keskusrikospoliisi kartoitti kaikki ne ulkomaalaiset opiskelijat, jotka olivat saaneet oleskeluluvan aloittaakseen opinnot syksyllä 2002. Oleskelulupia oli myönnetty 1 148 ulkomailla asuvalle.
Krp kysyi myöhemmin syksyllä kouluista, onko oppilaita näkynyt. Kuuttakymmentäyhdeksää ei ollut näkynyt: yksitoista oli ilmoittanut, ettei aio lunastaa opiskelupaikkaansa, 41 ei ottanut ollenkaan yhteyttä kouluun ja 17 oli jo keskeyttänyt siinä vaiheessa syksyä opintonsa.
”Sellaisen varovaisen johtopäätöksen tästä voi vetää, että hakemusten käsittely toimii, koska vain kuuden prosentin kohdalla oli epäselvyyksiä. Myönnettyjen lupien määrä oli kuitenkin suhteellisen suuri”, rikoskomisario Jouko Ikonen Keskusrikospoliisista arvioi.
Näistä 69:stä tutkimuksessa käsitellystä ns. kadonneesta tai keskeyttäneestä kukaan ei ole välttämättä tehnyt mitään laitonta Suomessa. Osa on voinut jäädä jostain syystä kotimaahansa.
”Tai jos joku on esimerkiksi saanut Pekingistä oleskeluluvan Suomeen, mutta on vaikka jäänyt Ruotsissa koneesta. Siinä tapauksessa laiton maahanmuutto olisi onnistunut. Sellaista rekisteriä ei kuitenkaan ole, että me tietäisimme, ovatko opiskelemaan tulevat edes saapuneet Schengen-alueelle”, Ikonen sanoo.
Vuonna 2002, siis samana vuonna kun tutkimukset tehtiin, Suomen edustustot hylkäsivät 236 oleskelulupa-anomusta, joissa syyksi hakea oleskelulupaa ilmoitettiin opiskelu. Suurin osa hylätyistä oli hakenut ammattikorkeakouluun.
”Yleisimmät hylkäysperusteet olivat huono kielitaito ja se, että hakijalla oli jo saman alan ammattitutkinto hankittuna kotimaastaan”, Ikonen kertoo.
Suurin osa Suomeen opiskelemaan päässeistä aikoi opiskella joko Helsingin ja Tampereen yliopistoissa tai Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä.
Riku Siivonen
