Suomen ylioppilaskuntien liitossa SYL:ssä ja yliopistoissa on kiire ja paniikki. Vaikuttaa uhkaavasti siltä, että Suomen hallitus on tekemässä isoa virhettä ja ehdottamassa opiskeluaikojen ja tutkintojen rajaamista. Onneksi SYL ei ole jäänyt vain torpedoimaan karuja ehdotuksia. Se on heittänyt kehään oman ehdotuksen – vaikkakin kompromissisellaisen. Kyse on passiivirekisteristä.
Yliopistoon läsnä olevaksi ilmoittautunut opiskelija, joka ei lukuvuoden aikana saa suoritetuksi yhden yhtä opintoviikkoa, saisi kotiin ilmoituksen siitä, että ilman henkilökohtaista opintosuunnitelmaa seuraavaksi lukuvuodeksi hän joutuisi passiivirekisteriin. Passiivirekisterissä ollessaan ei voisi suorittaa opintoja eikä saisi opintososiaalisia etuja tai alennuksia kuten YTHS:n palveluja, tuettuja aterioita eikä opiskelijakorttiin lukuvuositarraa. Opintotukeen ja opiskelijan asumislisään passiivirekisteriin joutumisella ei tietenkään olisi vaikutusta, sillä ne ovat jo muutoinkin vastikkeellisia etuuksia eli niitä saadakseen on suoritettava tietty määrä opintoviikkoja.
Malli on siitä oivallinen, että se tukee hyvin vaateita parantaa yliopistojen nyt vaatimatonta opintojenohjausta. Yhdessä mietittäisiin, miten opiskelija saa kasaan edes yhden opintoviikon. Onkin tärkeää, ettei opintosuunnitelmaan aseteta pakkorajoja minimisuorituksille. Kukaan ei nimittäin tiedä, miksei viidennekselle opiskelijoista kerry lainkaan opintosuorituksia.
Opetusministeriön mukaan 22 prosenttia läsnä olevaksi ilmoittautuneista ei suorita lukuvuoden aikana lainkaan opintoviikkoja. Määrä on suuri, mutta OPM: ssä ei ole vaivauduttu katsomaan, mitä tilastojen taakse kätkeytyy. OPM ei osaa sanoa edes sitä, kuinka moni suorittaa samaan aikaan kahta tutkintoa. Joukossa on varmasti paljon äitiyslomalaisia ja sairaita, jotka tarkoituksestaan huolimatta eivät olekaan ehtineet opiskella. Näin käy varmasti myös monelle työssäkäyvälle; työ viekin kaiken ajan.
Se elämänvaihe, johon opiskelut sijoittuvat, vaatii paljon joustavuutta – myös yliopistolta.
Esitys passiivirekisteristä on rohkea, sillä kukaan ei tiedä, keitä se koskisi ja kuinka se vaikuttaisi esimerkiksi ylioppilaskuntien jäsenmaksutuloihin.
Toivon mukaan uudistus saisi mahdollisimman monen tarttumaan kesken jääneisiin opintoihin ja raivaamaan niille edes hieman aikaa. Erinomaista on sekin, että passiivirekisreri lisäisi opiskelijoiden ja yliopiston väen kontakteja: olisi ainakin jokin syy tsekata, mitä apua kukin tarvitsee opintojen etenemiseen.
Eduskunta kärkkyy lakiesitystä opiskelijoiden opinto-oikeuksien kohtalosta helmikuun aikana. Vaadin, ettei opintoaikoja rajata eikä opintosisältöjä teurasteta sillä kömpelöllä tekosyyllä, että ihmisten työuraa on pidennettävä. Yhteiskunnan on ymmärrettävä, että ihmisten työuraa on myös se työ, jota tehdään opiskelun aikana ja opiskelupätkien lomassa.
Kannatan passiivirekisteriä, sillä se näyttää konkreettisesti todelliset opintoajat ja kannustaa opintojen suunnitteluun ja opinto-ohjaukseen.
Anna-Liina Kauhanen
