Helsingin yliopiston valintakokeita pohtinut toimikunta valitsisi tulevaisuudessa entistä suuremman osan opiskelijoista ilman valintakoetta ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella. Tarkoituksena on helpottaa uusien ylioppilaiden asemaa, jotta heidän ei tarvitsisi lukea isoa pinoa pääsykoekirjoja heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen.
Ylipäätään kaikkia valintakokeita halutaan muuttaa niin, että lukemista olisi vähemmän. Aineistotyyppisellä kokeella halutaan välttää sellaisen tiedon testaamista, joka ilmenee ylioppilastutkinnostakin.
Helsingin yliopiston entisen rehtorin, kansleri Kari Raivion keväällä asettama toimikunta ehdottaa myös, että tiedekunnat voisivat halutessaan myöntää lisäpisteitä uusille ylioppilaille.
Jyväskylän yliopistossa selvitysmies ehdotti uusille opiskelijoille varattuja kiintiöitä. Helsingissä kiintiöajatus hylättiin, koska kiintiöiden ajateltiin loukkaavan lain edellyttämää hakijoiden tasa-arvoista kohtelua.
Kaikkien esitysten taustalla on yliopistojen ja opetusministeriön asettama tavoite, jonka mukaan kauden 2004-2006 loppuun mennessä joka toinen uusi opiskelija on saman vuoden ylioppilas. Tavoitteet ovat linjassa Matti Vanhasen hallituksen opintojen aloittamisen nopeuttamiseen tähtäävän ohjelman kanssa.
Helsingin yliopiston konsistori teki lokakuun puolivälissä toimikunnan esityksen pohjalta päätöksen opiskelijavalintojen yleisistä periaatteista.
Helsingin yliopiston tiedekunnat muuttavat valintamenettelyjään sekalaisessa tahdissa ja järjestyksessä. Tiedekuntien on otettava toimikunnan suositukset parhaaksi katsomallaan tavalla huomioon asteittain lukuvuoden 2006-2007 valintoihin mennessä.
Eläinlääketieteellisessä, matemaattis-luonnontieteellisessä, maatalous- ja metsätieteellisessä sekä teologisessa tiedekunnassa suositukset näkyvät tiukan aikataulun vuoksi aikaisintaan vuoden 2005 valinnoissa.
Humanistisessa valintaperusteet vahvistetaan vuoden lopulla ja oikeu-s–tieteellisessä vasta ensi vuoden alussa. Oikeustieteellisen tiedekunnan valintalautakunnan puheenjohtaja professori Pekka Koskinen pitää jonkinlaisia lisäpisteitä saman vuoden ylioppilaille mahdollisina.
Humanistisessa, valtiotieteellisessä ja kasvatustieteellisessä lisäpisteistä ei innostuta; uusia ylioppilaita kannustetaan mieluummin aineistotyyppisellä pääsykokeella. Ainakin valtiotieteellisessä ja kasvatustieteellisessä tiedekunnassa pääsykoe uudistuu jo ensi vuoden valintoihin.
Uudistusten kiitelty malliesimerkki lääketieteellinen otti aineistotyyppisen pääsykokeen käyttöön kaksi vuotta sitten. Lisäpisteitä uusille ylioppilaille on lääkiksessä annettu aina, ja heidän osuutensa opiskelupaikan vastaanottaneista olikin viime vuonna yliopiston korkein, 53 prosenttia. Toisessa päässä on kasvatustieteellinen seitsemällä prosentillaan.
Uudistuksista huolimatta pääsykoe on ja pysyy osana useimpien koulutusohjelmien valintoja. Ylioppilastodistus ei ainakaan vielä ensi vuoden valinnoissa paina suuresti enemmän kuin aiemminkaan, eikä päättötodistuksen arvosanojen hyödyntämisessä kiirehditä. Eri lukioista saatujen päättötodistusten vertailukelpoisuus herättää monissa tiedekunnissa epäilystä.
Samalla kun valintakokeita pyritään karsimaan ja niiden sisältöä muuttamaan, myös valintayksiköt muuttuvat. Jotkin toisiaan lähellä olevat tieteenalat saattavat järjestää yhteisiä kokeita, ja toisaalta tiedekuntajaot muuttuvat muutenkin ensi vuoden alussa.
Taina Ahtela
