Opiskelijajärjestöt ja ylioppilaskunnat eivät tyytyneet järkyttyneinä tyrmäämään valtiosihteeri Raimo Sailaksen johtaman työllisyysryhmän ehdotusta opintotuen muuttamisesta lainaksi, vaan vaativat hallitusohjelmaan suoraa opintotuen ja asumislisän korotusta.
”Mitä me tehdään? Korotetaan tuki!” karjui 1 500 helsinkiläisopiskelijaa edustakuntatalon edessä armottomassa räntäsateessa viime viikon torstaina. Turussa mielenosoittajia oli saatu paikalle noin 2 000. Opiskelijajärjestöt myös luovuttivat eduskuntaryhmille kannanottonsa opintotuen korottamisesta.
Sailaksen työllisyystyöryhmän ehdotusten keskeinen, opiskelijoita koskettava tavoite on saada opiskelijat työmarkkinoille kaksi vuotta nykyistä aikaisemmin. Kun keskimääräinen työura venyy, palkansaajien määrä kasvaa ja valtion veropotista riittää enemmän jaettavaa hyvinvointipalveluihin, ryhmä perustelee.
Nykyisessä opintotukijärjestelmässä ei siis ryhmän mielestä olisi mitään erityistä vikaa, jos opiskelijat vain saataisiin jollain keinolla valmistumaan nykyistä nopeammin. Tuen muuttaminen lainaksi ja takaisinmaksua tukeviksi verovähennyksiksi olisi yksi keino sekä patistaa että kannustaa nopeaan valmistumiseen.
Valtion varojen säästämisestä ei ole kyse, sillä verotuki toisi valtiolle kustannuksia siinä missä nykyinen opintotukijärjestelmäkin, työryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Raimo Sailas sanoo. Tuen hyöty vain kohdistuisi myöhempään elämänvaiheeseen. Kansantalous taas hyötyisi siitä, että opiskelijoista tulisi veronmaksajia nykyistä aikaisemmin.
Opiskelijajärjestöjen mielestä ajatusketjussa on virhe. Niiden mielestä keskeinen syy opintojen venymiselle on tällä hetkellä opiskelijoiden heikko toimeentulo, joka pakottaa tekemään töitä opintojen ohessa.
”Työnteko opiskeluaikana ei enää ole valinta vaan useimmille pakko”, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n opiskelijavaliokunnan puheenjohtaja Anu Pulkkinen korosti järjestöjen yhteisessä tiedotustilaisuudessa.
Siksi parasta kannustusta olisi isompi tuki, joka mahdollistaisi kokopäivätoimisen opiskelun – mieluiten ilman lainaa, jota suuri osa opiskelijoista selvitysten mukaan vierastaa. Lainamalli ei nopeuttaisi opintoja vaan hidastaisi, koska työssäkäynti lisääntyisi entisestään, järjestöt uskovat.
HYY:n teettämän selvityksen mukaan Helsingin yliopiston opiskelijoista yli 70 prosenttia käy ansiotyössä opintojen ohella. Opintolainaa nostaa opiskelijoista vain kolmannes – ja lainaa nostavien työssäkäynti on yleisempää kuin muiden.
Opiskelijajärjestöjen mukaan opiskelijan toimeentuloa voitaisiin hilata ylöspäin opetusministeriön työryhmän viime vuonna tekemän ehdotuksen mukaan. Ryhmä ehdotti, että kiireellisimmin eli jo lukuvuonna 2004 nostettaisiin asumislisän vuokrakattoa. Se nostettaisiin nykyisestä 214 eurosta 250 euroon. Silloin asumislisän maksimimäärä nousisi 30 euroa 200 euroon.
Lukuvuonna 2005-06 alkaisi opintorahan korottaminen. Kuukausisumma nousisi kolmena peräkkäisenä vuonna noin 10 euroa vuodessa. Samalla opintolainan maksimimäärää korotettaisiin.
Lukuvuonna 2007-08 opintoraha olisi 290 euroa kuussa ja opintolaina 245 euroa kuussa.
Paitsi toimeentulosta, pitkissä valmistumisajoissa on kyse myös opetuksen ja opintojen ohjauksen heikkoudesta, opiskelijat korostavat. Samalla, kun tukia nostettaisiin, tarvittaisiin liuta muita toimia, joilla nopeutettaisiin opintojen aloittamista ja tuettaisiin valmistumista.
Sailaksen papereissa yksi keinoista on opintoaikojen rajoittaminen. Opiskelijat eivät tälle lämpene, koska todelliset ongelmat ovat muualla.
”Opetuksen kysyntä ja tarjonta eivät tällä hetkellä kohtaa tarpeeksi. Tarvittaisiin tasokkaampaa opetusta ja opintojen ohjausta. Monilla laitoksilla opiskelija on todella yksin”, HYY:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Korkeaoja sanoo.
”Laitosten rahoitusmallia voitaisiin esimerkiksi kehittää enemmän opetusta suosivaksi nykyisen tulosmallin sijaan. On myös tärkeää vaikuttaa valintamenettelyihin niin, että uusien ylioppilaiden sisäänpääsy helpottuisi.”
Noora Jokinen
