Yo-pipo kantaa perinnettä

T:Teksti:

”Se on siis ihan oikea pipo? Onko se siisti?” tenttaa Ressun lukion rehtori Ari Huovinen. Häneltä on juuri kysytty, antaisiko hän oppilaalleen luvan juhlistaa ylioppilaaksi tuloa perinteisen lakin sijaan Paola Suhosen suunnittelemalla ylioppilaspipolla.

”Vanhan, perinteisen suomalaisen koulun edustajana täytyy kyllä sanoa, että vastustaisin sitä. Ainakin pyytäisin nöyrästi opiskelijaa harkitsemaan uudelleen”, Huovinen sanoo.
    ”Kauhulla ajattelen tilannetta, että julistan kirkossa abiturientit ylioppilaiksi ja kahdensadan lakin joukossa yksi vetääkin pipon päähänsä. Sehän on sama kuin jos yliopistossa tehtäisiin tohtorin hatusta pipo!”
    Aivan.
    Pipon tekijät, vaatesuunnittelija Paola Suhonen ja mainostoimisto Bob haluavat pipoprojektillaan nimenomaan tuulettaa valkolakkimaailman elitismiä ja edistää ”uutta, demokraattisempaa stuiduaatetta”.
    Sen mukaan kuka tahansa, myös ammattikoululainen, voi olla oman elämänsä ylioppilas ja vetää sen kunniaksi lyyrakuvioisen pipon päähänsä. Tämän päivän työelämä kun ei enää mustavalkoisesti jakaudu ojankaivajiin ja akateemisiin.
    ”Ylioppilaslakki on vahva symboli, johon jokaisella on oma näkökulmansa”, Suhonen sanoo.
    Siinä, missä ylioppilaslakkeja 1970-luvulla poltettiin demokratian vastaisina, 2000-luvun opiskelija voi pipoa käyttämällä joko kuittailla turhalle tärkeilylle, kunnioittaa perinnettä – tai pitää korvansa lämpiminä talviriennoissa.

Historian dosentti, ylioppilasperinteen tutkija Laura Kolbe myöntää, että ajatus ylioppilaspiposta nosti aluksi hänenkin tukkansa pystyyn. Pienen miettimisen jälkeen löytyi sallivampi suhtautumistapa.
    ”Kansallinen perinne elää nyt tässä muodossa ja välittyy uusille sukupolville. Tämähän pelkästään osoittaa, että juttu on elossa edelleen!”
    Kolbe muistuttaa, että nyt niin juhlavaa ylioppilaslakkia käytettiin 1950-luvulle asti arkisena kesäpäähineenä, josta luovuttiin vasta syyskuulla. Arkikäyttö hiipui, kun paljain päin kulkeminen yleistyi katukuvassa eikä hatun käyttäminen ollut enää samanlainen luokkasymboli kuin aiemmin.
    ”Nykyisin Helsingin piispakin kulkee pipossa”, Kolbe muistuttaa.

Noora Jokinen
Kuva Bob Helsinki / Pekka Mustonen