Haluatko kansanedustajaksi?

T:Teksti:

Ylioppilaslehti etsii sopivia nuoria vallan kahvaan: todellisia selviytyjiä, A-studion tähtiä ja Storyvillen staroja. Karsintojen jälkeen selviää, kenen nuoren kansanedustajaehdokkaan visiot, teesit ja totuudet kiinnostavat eniten lukijoita.
    Kuka on heikoin lenkki, kuka ei voisi vähempää kiinnostaa? Pääset kerrankin pudottamaan pelistä inhokkisi, antamaan antiäänen. Äänestä tekstarilla tai netissä, ketä et halua jatkoon. Kymmenen selviää seuraavalle kierrokselle.

Haluatko kansanedustajaksi -pudotuspeliin kutsuttiin mukaan tammikuussa ehdokkuutensa varmistaneet Helsingin vaalipiirin alle 30-vuotiaat kansanedustajakandidaatit.     Kansanedustajaksi haluaa 26 nuorta ehdokasta yhdeksästä puolueesta. Naisia on 15, miehiä 11.
    Jatkoon pääsee kymmenen vähiten pudotusääniä saanutta. Ihan kaikki eivät leikkiin lähteneet: esimerkiksi julkkisehdokas Wallu Valpio ei vastannut kysymyksiin.
    Ensimmäisellä kierroksella kandidaatit joutuivat tiukkaan kyllä/ei-tykitykseen. Nyt ei kiinnostanut verotuksen taso, maaltapako tai valtionyhtiöiden kohtalo, vaan kysymyksillä haluttiin sohia ehdokkaiden arvomaailmaa ja mielipideklusteria.
    Nuorilta ehdokkailta tivattiin kantaa mielenosoituksissa naamioitumiseen, Suomen aktiiviseen maahanmuuttajapolitiikkaan, seksin ostamisen kriminalisointiin, Suomen Nato-jäsenyyteen ja homojen adoptio-oikeuteen. Bonuskysymyksenä pyydettiin kantaa siihen, mikä olisi kohtuullinen opintorahan suuruus.
    Ehdokkaat saivat myös kiteyttää mottonsa tai vaaliteemansa tekstiviestimittaan: 160 merkkiin.

Kysymyksiin vastattiin puoluekartan eri reunoilta hyvinkin samalla lailla. Vihreiden Markus Draken, demarien Mirka Vainikan ja liberaalien Simo S. Hämäläisen vastaukset olivat täysin identtiset.
    Nuorilla ehdokkailla onkin enemmän yhteistä kuin erottavaa keskenään. Varman päälle pelaava nuori äänestäjä äänestääkin maaliskuun eduskuntavaaleissa nuorta, sillä eri sukupolvien ehdokkaat eroavat toisistaan enemmän kuin eri puolueiden ehdokkaat.

Nuoret ehdokkaat vastustavat Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon. Vain yksi, RKP:n Jan D. Oker-Blom kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Kokoomuksen Inka Koskenvuo ei halunnut kertoa Nato-kantaansa.

Ehdokkailta kysyttiin, pitäisikö mielenosoittaminen naamioituneena kieltää. Vain kolmasosa kandidaateista kannatti kieltoa. Naamioitumisen kieltäisi kaksi kolmesta keskustan ja RKP:n ehdokkaasta. Vihreistä kaikki sallisivat naamioitumisen jatkossakin.
    Suurin osa nuorista ehdokkaista kannatti aktiivisempaa maahanmuuttajapolitiikkaa eli houkuttelisi tänne lisää ulkomaalaisia. Viisi vastusti: Vasemmistoliiton Jessica Suni ja Eero Honka, kristillisdemokraattien Miikka Nieminen, RKP:n Charlotte Granberg ja RKP:n Martina Meinander.

Seksin ostamisen rangaistavuus jakoi ehdokkaat miltei kahtia: 13 vastusti, 10 kannatti. Enemmistö siis kuitenkin sallisi seksin ostamisen ilman rangaistuksen pelkoa tulevaisuudessakin.
    Miehistä kriminalisointia kannatti kolme, naisista seitsemän. Tyhjää vastausta tarjoili kolme, vihreiden Johanna Sumuvuori ja Anni Sinnemäki sekä kokoomuksen Inka Koskenvuo. Vasemmistonuorten puheenjohtaja Paavo Arhinmäki arpoi kantaansa pitkään, mutta päätyi lopulta vastustamaan kriminalisointia.
    ”Kun ei voi perustella eikä käyttää ehkää, niin vasemmistolaisen pitää siinä tapauksessa vastata varmaankin selkäytimestä: siksi ei”, Arhinmäki perustelee.
    Suurin osa ehdokkaista antaisi homoille oikeuden adoptoida lapsen. Vastustajia oli seitsemän: yksi Vasemmistoliitosta, yksi keskustasta, yksi kristillinen, kaksi kokoomuksesta ja kaksi RKP:sta.

Yksi tapa jaotella ehdokkaita on tutkia sitä, kuinka he vastasivat kysymyksiin seksin ostamisen kriminalisoimisesta ja homojen adoptio-oikeudesta. Kuudesta kysymyksestä nämä kaksi kertovat eniten ehdokkaiden arvopohjasta. Vastausparit jakaantuivat neljään ryhmään, ja puolueiden erotkin alkoivat hieman näkyä.
    Seksin ostamisen jatkossakin ilman rangaistusta sallii ja homojen adoptio-oikeutta kannattaa kymmenen ehdokasta: Vasemmistoliiton Arhinmäki, demarien Vainikka, Petteri Oksa ja Anna Kuparinen, vihreiden Drake ja Timo Riitamaa, keskustan Harri Partanen, kokoomuksen Kristiina Kokko, RKP:n Granberg ja liberaalien Hämäläinen. Ryhmään kuuluu siis nuoria niin vasemmisto- kuin oikeistopuolueistakin.
    Yhdistelmää seksinosto kiellettävä ja homojen adoptio-oikeus sallittava edusti kuusi: SKP:n Tanja Pelttari, Vasemmistoliiton Emma Paju ja Jenni Uljas, demarien Olof Cantell ja Aysu Shakir ja keskustan Marianne Falck. Tähän ryhmään kuuluvat ovat vasemmalle kallellaan.
    Vastausparia ”seksin oston kriminalisoinnille ei, adoptio-oikeudelle ei” löytyi kolme, kaikki oikeistosta: kokoomuksen Olli Oikarinen sekä RKP:n Martina Meinander ja Jan D. Oker-Blom.
    Yhdistelmää seksin ostamisen kriminalisointi kyllä, homojen adoptio-oikeus ei, kannatti kolme: Kristillisdemokraattien Miikka Nieminen, keskustana Terhi Peltokorpi ja Vasemmistoliiton Eero Honka.

Vastaukset kohtuullisesta opintorahan määrästä kertoivat, että nuoret ehdokkaat tiesivät varsin hyvin opintotuen koostuvan opintorahasta, asumistuesta ja opintolainasta.
    Kaikkien kysymykseen vastanneiden nuorten ehdokkaiden mielestä opintorahan pitäisi olla nykyistä suurempi. Vastaamatta jättivät kokoomuksen Koskenvuo ja RKP:n Oker-Blom.
    ”Ensitilassa kannattaisi säätää vuokratuki opiskelupaikan hintatason mukaisesti korkeammaksi sekä korottaa sallittua ansiotulorajaa”, Oker-Blom vaatii.
    Reiluimmin opintorahaa korottaisi kokoomuksen Kristiina Kokko, jonka mielestä kohtuullinen opintoraha olisi 1 500 euroa kuussa.
    ”Sillä summalla eläisi helsinkiläinen opiskelija ilman, että tarvitsisi tehdä töitä opintojen ohessa”, Kokko sanoo.
    Pienimmän summan esitti saman puolueen Olli Oikarinen: 290 euroa.
    Kokoomuksen Kokon jälkeen toiseksi suurinta korotusta ehdotti SKP:n Tanja Pelttari; hän haluaa opintorahan 700 euroon.
    Vasemmistoliiton ja demareiden ehdokkaiden opintorahahaitari oli 300-500 euroa. RKP:läiset tarjosivat 340-400 euroa, vihreät 315-500 euroa ja keskustan ehdokkaat 300-400 euroa. Kristillisdemokraattien Niemiselle kohtuullinen summa olisi 400 euroa, liberaalien Hämäläiselle 500 euroa.
    Tällä hetkellä opintoraha on 259,01 euroa kuukaudessa Opintorahan tasoa on viimeksi nostettu vuoden 1992 opintotukiuudistuksessa. Vuonna 1995 koko opintotukea leikattiin. Toimeentulotuen perusosa esimerkiksi avoliitossa asuvalle helsinkiläiselle on tällä hetkellä 318,68 euroa kuukaudessa molemmille puolisoille.
    Opintorahan summan määrittely tuotti monelle ongelmia, sillä he haluaisivat muutoksia nimenomaan opintotuen asumislisään. Pienimmän tarjouksen tehnyt Oikarinenkin haluaisi, että asumislisä on 80 prosenttia opiskelijan asumiskustannuksista. Keskustan Harri Partanen haluaisi, että osan opintotuesta pitäisi olla ruokalippuja.

Anna-Liina Kauhanen