Yksirunkoinen, 26-vuotias säiliöalus Prestige oli viemässä öljylastia Latviasta kohti Singaporea, kun se haaksirikkoutui Espanjan rannikolla. Jälki on rumaa: kovimpien arvioiden mukaan mereen pääsi 20 000 tonnia raskasta polttoöljyä. Loput 50 000 tonnia odottavat pohjaan vajonneen laivan hylyssä.
Laivan kreikkalainen kapteeni vangittiin ja kreikkalaista omistajayhtiö Mare Shippingia uhkaavat kovat korvausvaateet. Vastuuta on perätty myös viranomaisilta. Alus oli rekisteröity Bahamasaarille, joten sen kunto oli osaltaan Bahaman valtion vastuulla.
Osansa haukuista ovat saaneet EU-poliitikot, jotka eivät ole vaatineet alusten turvallisuudelta tarpeeksi. Yksirunkoisilla tankkereilla saa Euroopassa kuljettaa öljyä vuoteen 2015 asti.
Öljyn kuljetus myyjältä ostajalle on kuitenkin vain palvelu, jonka jompikumpi hankkii kuljetusyhtiöltä. Kuka valitsi laivaksi Prestigen? Kenen öljyä Galician rannikolta siivotaan?
Prestigen oli vuokrannut käyttöönsä venäläinen raaka-ainekauppaa käyvä yhtiö Crown Resources. Firman pääkonttori on Zugissa, Sveitsissä, mutta kauppaa käydään ennen kaikkea Lontoon-konttorista.
Yhtiö on pahoitellut tapahtunutta. Sen tiedottaja kertoi sanomalehti Guardianille, että yhtiön tietojen mukaan aluksen kunto vastasi kansainvälisiä määräyksiä. Öljyn ostajasta ei ole annettu tietoa.
Crown Resourcesin omistaa venäläinen monialayhtiö Alfa Group. Mistään pikkufirmasta ei ole kysymys: Alfalla on pankki- ja sijoitustoimintaa, se pyörittää Venäjällä suurta supermarketketjua, tuottaa elintarvikkeita ja toimii teleoperaattorina. Se myös pumppaa ja jalostaa öljyä: tytäryhtiö Tyumen on yksi maan suurimmista öljy-yhtiöistä.
Yhteiskuntavastuustakin Alfassa ollaan jo kuultu: verkkosivuillaan Alfa kertoo hyväntekeväisyyshankkeistaan yhdessä esimerkiksi UNESCO:n kanssa.
Vastuunkantajaa voi idän lisäksi hakea myös lännestä. Prestige-aluksen kuntoa on moitittu, mutta sillä oli merikelpoisuudestaan todistus amerikkalaiselta American Bureau of Shipping -luokituslaitokselta (ABS).
Luokituslaitokset ovat eräänlaisia laivojen katsastuskonttoreita, joiden tehtävänä on tarkistaa, että aluksen kunto täyttää kansainväliset meriturvallisuussäännökset. Esimerkiksi vakuutusyhtiöt käyttävät sitten luokitusta riskien arvioinnin pohjana.
Myös öljykauppias Crown vetoaa nyt ABS:n luokitukseen: yhtiö luotti laivanomistajaan, jolle oli myönnetty todistus aluksen merikelpoisuudesta.
ABS:ssa tutkitaan nyt, missä kohdassa Prestige-aluksen tarkastus meni pieleen, vai menikö. Johtuiko haaksirikko varmasti laivan huonosta kunnosta? Vielä alkuviikosta yhtiö ei ollut kertonut mahdollisista laiminlyönneistä.
Missä on yritysvastuu, kun yrityksen öljy lainehtii meressä? Suomalaisen Öljy- ja kaasualan keskusliiton varatoimitusjohtaja Pekka Huttula muistuttaa, että sekä kansainvälisellä merenkulkujärjestöllä IOM:lla että öljyalalla on haverien varalle omat korvauskassansa, joiden pääoma kerätään alan yrityksiltä.
Käytännössä Prestigen tuhoja tullaan korvaamaan näistä varoista, kun laivan omistajan vakuutusyhtiö on ensin maksanut osansa.
Järjestelmän ongelma on, että korvausvastuuseen joutuvat ne maat ja yritykset, jotka ovat vastuullisesti mukana kansainvälisessä yhteistyössä, Huttula harmittelee.
Oikeudenkäyntien jälkeen maksajiksi saattavat tosin lopulta päätyä myös öljyn myyjäyhtiö Crown Resources ja luokittaja ABS.
Osa öljyalan yhtiöistä kertoo kantavansa vastuuta myös vapaaehtoisesti. Isoilla öljy-yhtiöillä kuten Shellillä on omat laatu- ja ympäristöjärjestelmänsä, joiden avulla riskejä yritetään hallita. Shell ei kuitenkaan aina käytä aluksissaan kaksoispohjaa, toisin kuin suomalainen Fortum. Useimmiten Fortumin aluksissa on runkokin kaksinkertainen.
Noora Jokinen
