Biologinen kello torkkuherätyksellä

T:Teksti:

Ystävä kertoo olevansa raskaana. Teiniäiti, on ensimmäinen kauhistunut ajatus. Eihän kukaan voi haluta vanhemmaksi noin nuorena, 26-vuotiaana.
    Väestöliiton uusin perhebarometri kertoo, että nuorten aikuisten lapsenhankinnan toiveet ja todellisuus eivät kohtaa. Vastaamme kyselyihin, että ihanteellinen lapsensaanti-ikä olisi 25-vuotiaana, mutta aiomme itse hankkia suunnittelemamme 3-4 lasta kahden ja puolen vuoden välein sitten päälle kolmekymppisinä.
    Tarkkaan mietitty, tähän asti. Tilastokeskus tosin ennustaa, että meistä viidennes jää tahtomattaan lapsettomaksi. Biologista kelloa ei voi panna torkkuherätykselle.

Urasuunnittelu on helpompaa kuin perhesuunnittelu, eikä ihme. Meidät on kasvatettu laskemaan, mikä kannattaa: mitä opiskella, mihin töihin, mistä lainaa, mihin sijoittaa. Taloudellinen epävarmuus saa monet lykkäämään lasten hankkimista tai luopumaan perheenperustamishaaveista kokonaan. Me laman lapset emme halua laman lapsia.
    Lasten teko ei kannata, euroina. Voi menettää vakipaikan, kun työnantaja seuraavan pätkän jälkeen miettii, kenet onnekkaan vakinaistaisi.
    Me joustamme, ei työ. Ihan kiva, että vuorotteluvapaakokeilu jatkuu ja eläkeikää lähestyvät työuupuneet saadaan virvotettua puolen vuoden huililla takaisin töihin. Mutta kokeiltaisiinko joskus, miten nuoria aikuisia voitaisiin kannustaa hankkimaan ensimmäisen lapsensa?
    Kokeillaan sitä, että nuorille naisille tarjotaan vakituisia työpaikkoja siinä missä nuorille miehillekin. Eihän sitä tiedä, kumpi vanhemmista jää hoitovapaalle lähiaikoina, jos me nuoret tosissamme hoksaamme, mistä perheessä on kyse.
    Kokeillaan sitäkin, että työpaikalta voi ihan hyvällä omalla tunnolla lähteä hakemaan omaa lastaan illalla päiväkodista. Kokeillaan sitä, että lakisääteisiä oikeuksiaan uskaltaa käyttää työpaikalla. Kokeillaan myös sitä, että tuplataan lapsilisät.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta kokeilee tämän vuoden, miten toimii lapsiparkki, lyhytaikainen lastenhoitopalvelu opiskeleville vanhemmille. Se toimii hyvin. Lapsiparkissa hoidettiin ensimmäisellä aukioloviikolla 43:a lasta, joka arkipäivä keskimäärin kuutta lasta kutakin kaksi tuntia kerralla. Sen ajan lasten vanhemmat pääsivät tenttiin, hammaslääkäriin tai gradunohjaajan vastaanotolle. Lisäksi lapsiparkissa on käynyt tutustumassa paljon lapsia vanhempineen.

Työelämän joustoja pitää kohdistaa myös nuoriin aikuisiin, jotka ovat hankkimassa ensimmäistä lastaan.

Anna-Liina Kauhanen