Rehtori Kari Raivio avajaispuheessaan: ”Perustutkimuksen asema turvattava”

T:Teksti:

Helsingin yliopiston rehtori Kari Raivio on huolissaan terroristijahdista ja sen vaikutuksesta tieteelliseen tutkimukseen. Terrori-iskut saivat maapallon ainoan ja kiistattoman supervallan USA:nvetäytymään kuoreensa ja tarkastelemaan maailman menoa vain omien todellisten tai kuviteltujen etujensa näkökulmasta, Raivio sanoi yliopiston avajaispuheessaan.
    ”Globaalinen terroristijahti on johtanut ihmisoikeuksien kannalta arveluttaviin ilmiöihin. Merkillisin ja huolestuttavin kehityspiirre on koveneva sapelien kalistelu, vaikka kylmän sodan luultiin jo päättyneen yli 10 vuotta sitten.”
    Raivion mukaan Yhdysvallat lisää sotilasmenojaan ja vaatii Eurooppaa tekemään samoin. Kuvio toistuu myös siviilipuolella, sillä bioterrorismin tutkimukseen osoitetaan yhä enemmän määrärahoja.
    Asevarustelukilvan sijaan Raivio kannattaa mannertenvälistä tiedekisaa, vaikka tällä hetkellä USA:lla on reipas etumatka sekä tutkimuksessa että keksintöjen kaupallisessa hyödyntämisessä.
    Rahalla ja satsauksella saa myös tieteessä tulosta, ja sen USA on oivaltanut huomattavasti Suomea ja Euroopan unionia paremmin.
    ”Kun EU:n kuluvan vuoden budjetissa tutkimuksen osuus on vajaat neljä miljardia euroa, niin maataloustukeen käytetään yksitoista kertaa enemmän. Nämä tukiaiset kyllä lihottavat Keski- ja Etelä-Euroopan vauraita tilallisia ja laihduttavat kehitysmaiden pienviljelijöitä, mutta ne tuskin edistävät Euroopan pyrkimyksiä olla maailman johtava tietoon pohjaava talousalue vuoteen 2010 mennessä.

Suomen tutkimusrahoituksen
vinoutuma korjautuisi Raivion mielestä parhaiten siten, että Suomen Akatemian resursseja lisättäisiin merkittävästi.
    ”Akatemian rahat suuntautuvat kilpailun nojalla pääosin yliopistojen kautta perustutkimukseen.”
    Raivio kysyy myös, onko sivistys-yliopiston muuttuminen kilpailuyliopistoksi pakollista.
    ”Reilu kilpailu ei sinänsä ole pahasta. Se on monella tavoin mukana normaalissa elämänmenossa lastentarhasta vanhainkotiin asti. Se on myös tehokkaampi ja oikeudenmukaisempi tapa jakaa määrärahoja tutkimukseen kuin tasajako, hyvä veli -järjestelmä tai historiallinen käytäntö.”
    Ennen kaikkea Raivio on kuitenkin huolissaan perustutkimuksen asemasta Suomessa ja koko Euroopassa. Raivion mielestä yritykset panostavat kiitettävästi tuotekehitykseen ja soveltavaan tutkimukseen, mutta perusta, josta uudet innovaatiot kumpuavat, jää taka-alalle ja yksinomaan yliopistojen vastuulle.
    ”Vaikka tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisrahoitus on kiitettävästi kasvanut, niin kiitokset eivät kuulu valtiovallalle vaan liike-elämälle.”

Anna-Liina Kauhanen