Syö kuin luolamies ja hanki hoikka, voimakas ja terve kroppa! Näin mainostaa dieettikirja Neanderthin, vapaasti suomennettuna laiha kuin neandertalilainen.
Kirjan kannen mainoslauseet jatkuvat: Syö ruokaa, jota ruumiisi oli suunniteltu syömään – ja saa vartalo, joka sinun oli tarkoituskin saada.
Neanderthin julistaa ilosanomaa suoraan Kivisten ja Sorasten keittiöstä. Ihmisten pitäisi syödä samaa ruokaa, jota heidän esi-isänsä nauttivat pari miljoonaa vuotta. Se tarkoittaa kalaa, hedelmiä, vihanneksia, juureksia, sieniä, pähkinöitä, siemeniä – ja runsaasti lihaa. Kaikkea sitä, mitä luonnosta voi löytää pelkkä nuija ja tonkimiskeppi apunaan.
Viljakasvien ja maitotuotteiden märehtiminen pitää lopettaa, kirja opastaa. Ne ovat kuuluneet ihmisen ruokavalioon vasta viimeisen kymmenen tuhannen vuoden ajan. Evoluution mittakaavassa se on liian lyhyt aika, jotta ruoansulatuksemme olisi niihin sopeutunut.
Ruokatottumusten siirtämisen kivikaudelle luvataan vapauttavan liikakiloista ja kohentavan terveyttä.
Vauhdikkaista mainoslauseista huolimatta Neanderthin ei syötä välttämättä pajunköyttä.
”Paleoruokavalio” on herättänyt huomiota viime vuosina, mutta antropologian professorit S. Boyd Eaton ja Melvin Konner julkaisivat artikkelin paleoliittisesta ravinnosta arvovaltaisessa The New England Journal of Medicinessa jo vuonna 1985.
Heidän mukaansa paleoliittisen kauden metsästäjä-keräilijät elivät 100 000 vuotta sitten terveempinä kuin Wall Streetin pörssihait 2000-luvun vaihteessa. Samaa kertovat tutkimukset viimeisten olemassa olevien metsästäjä-keräilijäheimojen parissa. Heidän vanhuksissaan ei ole merkkejä länsimaisista kansantaudeista: sydän- ja verisuonitaudeista, osteoporoosista, vanhuusiän sokeritaudista tai syövistä.
Ruokavalion eduista on vakuuttunut ainakin atk-alan tuotepäällikkö Miika Vanhapiha. Arkeologiaa yliopistossa opiskellut Vanhapiha innostui ensin kivikaudesta, sitten sen ruoasta. Vuoden kokemus on vakuuttanut hänet luolamiesmurkinan tehosta.
”Ensimmäisen puolen vuoden aikana laihduin 17,5 kiloa.”
Nyt paino on tasaantunut sutjakoihin mittoihin. Vanhapiha ei säästele ruoan määrässä. Parhaimpina päivinä hän syö kilon lihaa, kaksitoista kananmunaa ja päälle tomaattia, porkkanoita, sipulia ja parsakaalia.
Sokerin ja hiilihydraattikylläisten viljatuotteiden välttäminen pitää kilot kurissa.
Vanhapihan lautaselta puuttuvat myös perunat, pavut ja ylimääräinen suola. Kahvi ja alkoholijuomat kuuluvat vältettävien aineiden listalle.
Oletettujen terveysvaikutusten lisäksi paleoruokavalio nostaa vireystilaa. Vanhapiha sanoo olevansa pirteä pitkin päivää.
”Proteiinipitoinen ravinto sulaa vatsassa tasaisesti eikä verensokeri heittelehdi edes takaisin ruokailujen välillä niin kuin viljatuotteita syömällä.”
Kivikauden ihmiset söivät varsin paljon lihaa, arkeologien mukaan keskimäärin puolet ravinnostaan. Lihansyönti on ollut tärkeää jo ihmisen evoluution kannalta.
Kivikauteen erikoistunut arkeologi Markku Niskanen Oulun yliopistosta sanoo, että ihmisen esi-isien aivot kasvoivat, kun he alkoivat syödä lihaa reilu kaksi miljoonaa vuotta sitten.
”Aivot tarvitsevat kymmenen kertaa enemmän energiaa ja valkuaisaineita kuin muut kehonosat. Kasvissyöjiltä se olisi ollut mahdotonta”, Niskanen sanoo.
”Ilman lihansyöntiä meistä ei olisi koskaan tullut mitä meistä tuli.”
Tarkoittaako tämä sitä, että ihmiskunnan degeneraatio on alkanut vegaanivillityksestä? Uhkaavatko Portsun kasvisruokavaihtoehdot Suomen kilpailukykyä?
Niskasen mukaan sitä on turha pelätä. Nykykasvissyöjillä on keinot syödä riittävän monipuolisesti.
Ennen kuin siirrymme kaikki paleoruokavaliolle, kysytään virallisen ravitsemusopin mielipidettä.
”Itseasiassa kivikauden ihmisten ruokavalio muistuttaa hyvin paljon nykyisiä ravintosuosituksia”, sanoo farmakologi Eero Mervaala Helsingin yliopistosta.
Lihan lisäksi esi-isämme söivät marjoja, hedelmiä, vihanneksia ja juureksia, joista he saivat paljon vitamiineja, kuituja ja mineraaleja. Villieläinten lihassa oli vähän rasvaa.
Viljatuotteissa ei ole Mervaalan mielestä mitään pahaa, kunhan ne syödään kokojyväisinä. Nyt ne tulevat ruokapöytiimme pitkälle jalostettuina, suurimman osan kuiduistaan ja ravintoaineistaan menettäneinä. Niitä myös syödään yksipuolisesti muiden kasvisten kustannuksella.
Mervaalan mukaan luolamiesten terveyden salaisuus ei ollut ylettömässä lihan syönnissä eikä muissa poppakonsteissa, vaan monipuolisessa ravinnossa ja liikunnassa. Rasvaa, suolaa ja sokeria he söivät olemattomasti meihin verrattuna.
Antti Helin
Kuvitus Jenny Eräsaari
Lähteet:
Ray Audette: Neanderthin.
St. Martin’s Paperbacks, 1999.
S. Boyd Eaton, Melvin Konner: Paleolithic Nutrition. The New England Journal of Medicine vol 312/ 1985.
The Washington Post 13.2.2001.
Time 30.4.2001.
