Kandidaatin tutkintoa kaavaillaan pakolliseksi yliopistoissa. Oikeus maisterin tutkinnon suorittamiseen säilynee ennallaan, mutta maisterin tutkinnosta tulee vapaaehtoinen jatkotutkinto.
Uudistusta suunnittelee opetusministeriön asettama tutkintorakennetyöryhmä. Työryhmän tavoitteena on ”tutkintorakenne, jossa kaikki opiskelijat suorittaisivat ensin pääsääntöisesti kolmivuotisen kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen halutessaan pääsääntöisesti kaksivuotisen maisterintutkinnon”.
Vastaava malli on käytössä esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa.
Muutoksen taustalla on Euroopan maiden yhteinen niin sanottu Bolognan julistus. Sen tavoite on luoda yhtenäinen eurooppalainen korkeakoulujärjestelmä vuoteen 2010 mennessä. Bolognan julistuksen mukaan maisterin tutkinto ja tohtorin tutkinto ovat selkeitä jatkotutkintoja.
Korkeakoulujen tutkintorakenteen tavoitteeksi on otettu 3+2+4 malli. Siinä kandin tutkinto kestää kolme vuotta, maisterin kaksi vuotta päälle ja tie tohtoriksi vielä neljä vuotta.
Yliopistoissa on pelätty, että kandidaatin tutkinto korvaa maisterin tutkinnon.
”Ei tässä tehdä ratkaisuja, jotka laskisivat suomalaista koulutustasoa. Uudistuksen tarkoitus ei ole se, että ihmiset jättäisivät opintonsa kandidaatin tutkintoon”, ylitarkastaja Sirkka-Leena Hörkkö opetusministeriöstä sanoo. Hörkkö on yksi työryhmän kolmesta sihteeristä.
Hörkön mukaan yliopistoon tullaan tulevaisuudessakin suorittamaan maisterin tutkintoa.
Jo nyt yliopistoissa voi useimmilla aloilla suorittaa kandidaatin välitutkinnon. Miksi pakollinen tutkinto on tarpeen?
Hörkön mukaan syynä on kansainvälinen kehitys. Suomi on Bolognan prosessissa sitoutunut kahden portaan koulutusjärjestelmään. Siksi tutkintorakenne on muutettava. Hän luettelee tästä tulevia hyötyjä: opiskelija voi siirtyä korkeakoulusta toiseen tai toisen maan korkeakouluun ja valmistuminen on nopeaa.
”Muutoksella turvataan yliopistojen kilpailukykyä eurooppalaisilla koulutusmarkkinoilla.”
Tutkintorakennetyöryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa tammikuun lopulla. Siinä on mukana opetusministeriön, yliopistojen ja opiskelijoiden edustajat. Työryhmä laatii uudistusehdotukset lokakuuhun mennessä.
Työryhmän uudistaa myös opintoviikkomitoitusta yhteensopivaksi eurooppalaisen opintosuoritusten siirtojärjestelmän eli Ects:n (European credit transfer system) kanssa.
Myös ammattikorkeakoulujen opinnot on tarkoitus sovittaa järjestelmään. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opintoviikoista tehdään toisiaan vastaavia.
Voisi päätellä, että tulevaisuudessa sekä yliopistoista että ammattikorkeakouluista tulee kandeja, jotka voivat hakea yliopistojen ja ehkä myös ammattikorkeakoulujen jatkotutkinto-ohjelmiin, siis maisteriohjelmiin.
Sirkka-Leena Hörkkö sanoo, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkinnoista ei tule samanlaisia. ”Ects on mitoitukseen liittyvä asia.”
Tampereen yliopiston rehtori Jorma Sipilä on toista mieltä: ”Varmasti tässä haetaan yleisempiä vastaavuuksia kandin tutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon välille.”
Sipilä arvelee, että jatkossa muiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoille sekä ulkomaisille opiskelijoille on ehkä järjestettävä pääsykokeet maisteritutkintoihin. Muuten tutkintojen laatua on vaikea arvioida. Oman yliopiston opiskelijat saavat opiskella maisteriksi ilman uusia pääsykokeita.
Opiskelijat eivät vastusta pakollista kandin tutkintoa, jos se ei sulje tietä maisterintutkinnolta, Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittinen sihteeri Aleksi Henttonen sanoo.
Yliopistoissa on sopeuduttu ajatukseen uudistuksesta. Maisterin tutkinnosta ei silti haluta luopua.
Helsingin yliopiston rehtori Kari Raivio sanoo, että jo nyt useimmilla aloilla on käytössä vapaaehtoinen kandin tutkinto. Aloille, jossa alempaa tutkintoa ei ole, kuten lääketieteeseen, sitä ei suunnitella, hän sanoo.
Raivion mukaan uudistuksessa on hyvää se, että se mahdollistaa liikkuvuuden alalta toiselle. Myös Tampereen yliopiston rehtorin Jorma Sipilän mukaan uusi malli helpottaa vaihdoksia.
”Kaikkia tieteenalan ammatillisia sovellutuksia varten ei tarvitse uutta kuuden vuoden tutkintoa. Maisteriohjelmat voivat reagoida työmarkkinoiden muutoksiin. Vanha rakenne on jäykkä”, Sipilä sanoo.
Tampereen teknillisen korkeakoulun rehtorin Jarl-Thure Erikssonin mukaan uudistus heikentäisi tieteen asemaa.
”Uudistus merkitsisi sitä, että Suomessa olisi 50 ammattikorkeakoulua, joista joillakin olisi maisterinkoulutusoikeus ja sitä myöten myös oikeus kutsua itsensä yliopistoksi”, Eriksson sanoo.
”Teknilliset korkeakoulut ovat kehittämässä tekniikan kandidaatti-opintoja, mutta ne ovat vain mahdollisuus niille, jotka eivät jaksa suorittaa koko tutkintoa. Koulutamme yhä pääsääntöisesti diplomi-insinöörejä ja tekniikan tohtoreita”, Eriksson sanoo.
Heikki Valkama
Kuvitus Marko Turunen
