Töölönlahti on paras jättää puistoksi ja vapaaksi alueeksi. Makasiinit pitää säilyttää vilkkaana kansalaistoiminnan keskuksena. Radanvartta ei rakenneta. Töölönlahdesta alkaa Keskuspuisto, joka luo Helsingille omaleimaisen ilmeen. Tämä oli yksimielinen tulos, kun Ylioppilaslehti kokosi viisaita päitä yhteen ja kysyi, mitä Töölönlahdelle pitäisi tehdä.
Sosiologi, kaupunkitutkija Pasi Mäenpää, arkkitehtiprofessori Matti K. Mäkinen, arkkitehtiopiskelija Pekka Lehtinen, Dodo ry:n aktiivi Aleksi Neuvonen, makasiiniaktiivi Kirmo Kivelä, arkkitehti-graafikot Ville Tietäväinen ja Ilpo Ahonen sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen (vihr.) Tuomas Rantanen pohtivat, millainen Töölönlahti voisi olla.
”Kun virkamiehet haluavat keskustella vain faktoista, niiden tulkinnanvaraisuus jää piiloon. Puhtaita tosiasioita ei ole olemassa, ei tässäkään asiassa. Kyse on arvovalinnoista. Laaja kansalaismielipide on noussut puolustamaan makasiinien säilyttämistä, perusteluina vankat tosiasiat. Keiden faktat pääsevät hallitsemaan Töölönlahden aluetta?” kirjoitti Suomen Akatemian tutkija Anja Kervanto Nevanlinna viime vuonna Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa.
Töölönlahden tulevaisuutta ei ole vielä päätetty. Töölönlahden kaavaa käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa 20. joulukuuta 2001. Tässä joitain ehdotuksia:
Puisto
Töölönlahdelta alkaa Keskuspuisto. Töölönlahti on Helsingin Central Park. Alue pitäisi säilyttää ja kohentaa puistoksi.
”Miksi aina kun on tyhjää tilaa, siihen pitää ryhtyä rakentamaan?” arkkitehti Pekka Lehtinen ihmettelee.
”On turha sanoa, että kallista keskustatilaa ei ole varaa tuhlata ja jättää rakentamatta. New Yorkillakin on varaa Central Parkiin. Ei sinnekään ole rakennettu pilvenpiirtäjiä”, Ville Tietäväinen muistuttaa. ”Jopa kaupunkisuunnitteluvirastossa Töölönlahtea on verrattu Central Parkiin.”
”Jollain on Helsingin omaleimaisuus rakennettava. Se voisi olla Töölönlahti”, Aleksi Neuvonen sanoo.
Puisto on ainoa paikka, josta näkyy laaja osa kaupungin historiallista kerrostumaa. Töölönlahden puisto myös yhdistää Helsingin kaupungin eri alueet.
”Mittakaava riippuu siitä, suunnitellaanko Töölönlahtea Helsingin vai Suur-Helsingin puistoksi. Tähtään siihen, että Töölönlahdelle ei pitäisi enää rakentaa lisää”, Matti K. Mäkinen arvioi. Suur-Helsingissä on jo 1,2 miljoonaa asukasta, hän muistuttaa. Mäkinen on vakuuttunut, että pääkaupunkiseudusta tulee lopulta yksi kaupunki: byrokratiaa saadaan vähennettyä, liikennejärjestelyt ja rakentaminen järkeistettyä. Kysymys on vain ajasta. ”Keskuspuisto pitää tehdä Suur-Helsingille, ei nurkka-Helsingille.”
Makasiinit
Makasiinit ovat kiila kahden vallan välissä. Toisella puolella on valtiovaltaa edustava eduskuntatalo, toisella mediavaltaa edustava Sanomatalo.
”Makasiinit edustavat kolmatta valtaa, kansaa”, Matti K. Mäkinen sanoo.
Jos musiikkitalo rakennettaisiin, eduskuntatalon ja Sanomatalon väki voisivat luontevasti kohdata siellä cocktailkutsuilla.
Tosin jos Töölönlahden kaava on kaupunginvaltuustosta kiinni, makasiinien pitäisi säilyä nykyisellä paikallaan: puolet nykyisistä kaupunginvaltuutetuista puolusti makasiineja ennen vaaleja.
Rata
”Töölönlahti on tärkeä tuloväylä kaupunkiin”, sosiologi Pasi Mäenpää sanoo. Helsinkiin saapuva ajaa läpi kaupungin ja saapuu rautatieasemalle ydinkeskustaan.
”Koko keskusta on ryhmittynyt tyhjän kohdan ympärille”, arkkitehti Pekka Lehtinen sanoo. ”Ajatus Keskuspuiston antamasta mahdollisuudesta hiihtää Postitalon nurkilta aina Lappiin asti on hyvin vakiintunut. Junarata edustaa käytännössä ajatusta Helsingin ja maaseudun yhteydestä. Tavallaan kaupungin ja maaseudun raja on keskellä kaupunkia.”
”Jos päättäjien mielestä rata ja puisto ovat ongelmia, voidaan puisto rakentaa radan päälle”, Ville Tietäväinen ehdottaa.
Rautateiden pääasema pitäisi arkkitehtiprofessori Matti K. Mäkisen mukaan siirtää Pasilaan. Radat ja kiskot – ehkä jonkinlaista kaupunkirataa lukuun ottamatta – pitäisi poistaa Helsingin ja Pasilan väliltä. ”Rautatiestä luovutaan ennemmin tai myöhemmin”, Mäkinen vakuuttaa. ”Jos radan varteen rakennetaan talorivi, siitä tulee myöhemmin muistomerkki rautatiestä joka oli.”
Radan kadotessa Töölönlahti ja Kaisaniemi pitäisi yhdistää yhdeksi puistoksi.
Mäkisen mukaan viranomaiset perustelevat radanvarren rakennuksia sillä, että rataa ei poisteta pitkään aikaan. ”Mutta jos nyt hyväksytään rakennusoikeudet, ne eivät katoa mihinkään vuosikymmeniin!”
Radanvarren rakennukset
Asemakaavaehdotuksessa radan varteen on suunniteltu viittä toimistokorttelia. Niihin tulee liiketilaa. Rakennusryppäällä ei ole sosiologi Pasi Mäenpään mukaan mitään tarkoitusta. ”Radanvarren talot eivät tuo lisäarvoa kaupunkiin. Ne halutaan rakentaa, koska niistä saa rahaa ja ne mainitaan kaupungin ja valtion välisessä tonttisopimuksessa.”
Helsingin kaupunki ja valtio sopivat ratapihan rakennusoikeuksista maapoliittisessa sopimuksessa vuonna 1986.
”Apulaiskaupunginjohtaja Korpinen yrittää ratkaista ongelman postimerkkikaavalla eli suunnittelemalla pieniä alueita kerrallaan. Nyt hän ajaa musiikkitaloa. Radanvarsi on sivuseikka”, sosiologi Pasi Mäenpää arvioi.
Radanvarren talorivi peittäisi näkymät Töölöstä ja Taka-Töölöstä Siltasaareen, Kallioon, Kaisaniemeen ja keskustaan sekä päinvastoin.
”Kaupunkisuunnittelulautakunnassa sanottiin, että valtio ei välttämättä rakenna tonteille mitään. Se on pötypuhetta. Jos valtiolla ei ole alueelle omia hankkeita, se vuokraa rakennusoikeuden muille. Eli jos kaava tehdään, se toteutuu”, Tuomas Rantanen muistuttaa. Rantasen mukaan valtion liikelaitos Senaattikiinteistöt saattaa myydä rakennukset yrityksille: se on liikelaitos, jonka tarkoitus on maksimoida voitto.
Radanvarren suunnitelmat ovat vielä auki. ”Ei ole helppoa saada rehellisiä vastauksia valtiolta tai kaupungilta. Rakennusoikeuksien myöntäminen tuo molemmille satoja miljoonia markkoja”, Matti K. Mäkinen muistuttaa.
Vesi
Töölönlahdesta on suunnitelmissa vedetty kanavaa moneen suuntaan. Vesi on Helsingin kaupungin lempiaiheita, arkkitehdit vakuuttavat.
”Kymmenisen vuotta sitten löydettiin merellinen Helsinki. Huomattiin, että rannat ovat huonossa kunnossa”, Pasi Mäenpää sanoo. Siitä alkoi meribuumi, joka näkyy Ruoholahdessa ja esimerkiksi Vuosaaren kanavasuunnitelmissa – sekä tietenkin Töölönlahdella.
”Nyt vettä on vähennetty”, makasiiniaktiivi Kirmo Kivelä sanoo. ”Tai ainakin sitä on havainnekuvissa piilotettu siltahässäköiden alle.”
Kaupungin suunnitelmakuvissa Töölönlahden kanavissa luistellaan. ”On teknisesti mahdotonta saada haiseva ankkalampi luistelukuntoon talveksi”, Aleksi Neuvonen vitsailee. ”Kanavan voisi ulottaa makasiineille: veneellä pääsisi tapahtumiin”, Kivelä ehdottaa.
Kaisaniemi
Pääsyä töölönlahdelta Kaisaniemen puistoon pitäisi helpottaa. Töölönlahtea ei pidä suunnitella yksin, vaan yhdessä ympäristön kanssa.
”Kaupunkisuunnitteluvirastossa piirretty yksi kaareva silta puistosta Kaisaniemeen ei riitä. Hakaniemestä ja Kalliosta ei pääse Töölöön. Kaupunki on nyt jaettu kahtia”, Aleksi Neuvonen ihmettelee.
Töölönlahti ja Kaisaniemi aina Tokoin rantaan saakka ovat yhtä puistokokonaisuutta.
”Itä-länsisuuntainen kaupungin sisäinen yhteys, puistoja ympäröivä keskusta-alueita yhdistävä tila, on kadoksissa. Töölönlahden ja Kaisaniemen puiston yhdistäminen niin, että ne voisi mieltää yhdeksi tilaksi ja niitä kehystävät kaupunginosat yhtenäiseksi kaupungiksi, on iso mahdollisuus”, Pekka Lehtinen muistuttaa.
Tapahtumapuisto
Töölönlahden alueelle on suunniteltu tapahtumapuistoa. Tapahtumapuiston voisi sijoittaa makasiinien ympärille.
”Makasiineilla tapahtuu muutenkin: eduskuntatalosta on valitettu makasiinien klubitapahtumista”, Aleksi Neuvonen kertoo.
”Makasiinit voi ajatella puistotilaksi. Sisä- ja ulkotila ovat niissä yhdistettävissä. Makasiinit olisivat vain pieni, vaikka leimallinen osa tapahtumapuistoa”, Lehtinen painottaa.
Musiikkitalo
Musiikkitalo on tarpeen, mutta paikka Makasiinien kohdalla on väärä. Töölönlahdesta tulee ahdas. Musiikkitalo ei edes mahdu tontille vaan on kaivettava kalliisti maan alle, Kirmo Kivelä ihmettelee.Sanomatalo
Helsingin sanomilla, tai SanomaWSOY:llä, on kaupungin kanssa sopimus toisesta tontista sanomatalon vieressä. On epäilty, että lasitornin viereen nousee toinen samanlainen.
”Optio on voimassa. Rakentamisesta ei ole vielä mitään suunnitelmia, koska optiosta ei ole tarkempaa tietoa. Mistään konkreettisesta ei voida keskustella, ennen kuin Töölönlahden kaava valmistuu”, kiinteistöjohtaja Pekka Toropainen Sanomawsoy:stä kertoo.
Helsingin Sanomilla onkin sanottu olevan oma lehmä ojassa Töölönlahtea suunniteltaessa.
Aiemmin Hesari ilmaisi pääkirjoituksessaan selvästi kannan Musiikkitalon puolesta makasiineja vastaan, Aleksi Neuvonen muistelee. ”Sittemmin kuvio on tietenkin muuttunut vahvasti kahden Töölönlahtea nostaneen kesän, ihmismuurin ja kunnallisvaalien myötä”, hän sanoo.
Golfia keskustassa!
ja muita Töölönlahden käyttötapoja
18 reikää Töölönlahdelle tulee rakentaa kunnallinen jokamiehen golf-kenttä, jonne helsinkiläiset voivat ajaa raitiovaunulla, kuluttajatutkija Mika Pantzar ehdottaa.
Golf on Pantzarin mukaan äärimmäinen ilmaus vapauden kaipuusta ihmisillä, joiden elämä täytyy koneista, laitteista ja kokouksista.
”Golfhan on laji, jossa ihmiset, jotka elää hektisessä maailmassa, ostavat itselleen tyhjää tilaa, oikeutta valita omat polkunsa. Se on kollektiivisesti jaettua tuntua siitä, että on kartanon tai suurten ruohokenttien omistaja. Golf on neljä ja puoli tuntia vapaata, tyhjää aikaa keskellä maailmaa, jossa ollaan koko ajan kaikkien tavoitettavissa”, Pantzar sanoo.
”Tässä ajatuksen radikaalisuus on se, että golfkentälle voisi tulla ratikalla.”
Suurinta ylellisyyttä tulevaisuudessa on avoin tila. Ja golfkentät ovat hienoja arkkitehtonisia tilateoksia, Pantzar muistuttaa.
Talvisin golfkenttä voisi toimia hiihtostadionina. ”Tosin golfinpelaajista ajatus on järjetön, kenttä menee pilalle”, itsekin golfia harrastava Pantzar sanoo.
Vuosaaren satama
Vuosaaren satama pitäisi rakentaa Töölönlahteen. Mereltä rakennettaisiin väylä keskustaan ja satama saataisiin keskeisellä paikalle.
”Satama toisi myös romantiikkaa kaupungin keskustaan”, runoilija Tomi Kontio ehdottaa.
”No, provosoivasti itähelsinkiläisenä puhun. Tällä hetkellähän Töölönlahden alue on älyttömän näköinen. Parhaiten se toimisi viheralueena. Kamppiin voisi vastapainoksi Töölönlahden vihreydelle rakentaa korkeita pilvenpiirtäjiä. Töölönlahti voisi olla luonnonmukainen puisto”, Kontio sanoo.
Aikamme agora
”Töölönlahdelle pitäisi rakentaa graniitista pytinki, meidän ajan agora, keskustelupaikka, jossa kaikki voivat vapaasti pitää puheita”, filosofi Jakke Holvas ehdottaa.
Holvaksen mukaan agoralle kävisi ennen pitkää niin, että kukaan ei puhuisi siellä. ”Ensimmäisessä tilaisuudessa olisi paikalla televisio, muutama maksettu konsultti ja julkkisfilosofi. Pian siitä tulisi kuitenkin skeittareiden paikka tai paikka, jossa dokut majailisivat ja heittäisivät pulloja”, Holvas visioi.
Aikamme agorasta tulisi symboli kommunikaation puutteelle. Se yhdistäisi Hovaksen mukaan kansaa epäortodoksisella tavalla.
Piikki on suunnattu myös Holvaksen tutkijakollegoille.
”Tutkijoiden ja filosofien piirissä on ajatus, että meidän juttu, tämä keskustelu, on tärkeää. Kun agoran lopputulos graffiteineen pantaisiin jokaisen tutkijakammion seinälle, se suhteuttaisi tutkijoiden ajatuksia: näin pieniä nämä meidän jutut ovat.”
Soroksen majakka
Pitkä makasiinimainen rakennus toimii päivisin autojen parkkipaikkana. Yön tullessa se nousee sojottamaan kohti taivasta. Sadan metrin korkeudesta torni lähettää informaatiota kaupungin bailaajille: vitsejä, uutisia, kuvia, mainoksia ja tietoja suosittujen ravintoloiden jonoista. Koska mikään ei ole ilmaista, torni nimetään sponsorin mukaan Soroksen majakaksi.
Lisäksi Töölönlahdelle tulee putki. Putkessa polkupyöräilijät, skeittarit, potkulautailijat, rullaluistelijat ja pomppukengillä kulkijat voivat laskea mäkeä ja nauttia vauhdin hurmasta. Lahteen rakennetaan myös hemmotteluallas, jossa vaihteleva kuuma ja kylmä vesi antavat ihmisille kokemuksia.
Sosiologi Pasi Mäenpää laati ehdotukset nyky-helsinkiläisiä ajatellen.
”Ideani oli tehdä utooppinen suunnitelma sen pohjalta, mitä kaupunkilaiset kaupungilta nykyään haluavat”, Mäenpää sanoo.
Mäenpää vei Helsingin nykykulttuurin piirteitä äärimmilleen. Allas kuvaa yltiöhedonistista hemmottelua, putki liikkumisen itsetarkoituksellisuutta ja majakka-autotalli kaupungilta kaivattua vaihtelevuutta.
”Digimajakkahomma vastaa tämmöseen kaupunkipoliittiseen teknohuutoon, kun pitäis yrittää keksiä Helsingille teknotietoisesti originaalia ja attraktiivista juttua, jotta imago saataisiin Nokia-kuntoon ja kaikki maailman pääomat ja innovaattorit yhtymään meitin kaupungissa”, Mäenpää sanoo.
Kiitos juttuideasta toimittaja Markku Saksalle.
Heikki Valkama
