Opetusministeriön työryhmä ehdottaa yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön lisäämistä, koulujen verkostoitumista ja jopa yhdistämisiä.
Joulukuussa valmistunut ”alueellisen kehittämisen toimenpideohjelma” ehdottaa muun muassa Helsingin yliopistoon kuuluvan Kouvolan käännöstieteen laitoksen yhdistämistä osaksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulua. Myös Tampereen yliopiston ja teknillisen korkeakoulun yhdistämistä ehdotetaan.
Helsingissä taidekorkeakoulujen pitäisi lisätä yhteistyötä ja yhdistyä myöhemmin yhdeksi taideyliopistoksi.
Korkeakoulut vastustavat yllättäviä ehdotuksia.
”Olen lukenut asiasta vain lehdestä. Haluamme pysyä osana Helsingin yliopistoa. Kieli, kulttuuri ja kommunikaatio vaativat yliopistollista näkökantaa”, Kouvolan käännöstieteen laitoksen esimies Pirjo Kukkonen sanoo.
Opetusministeriön työryhmä arvioi korkeakouluopetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen tarpeita koko maassa. Tämän pohjalta laadittiin toimenpideohjelma, joka ulottuu vuoden 2006 loppuun.
Tavoitteena on koulujen verkostoituminen sekä elinkeinoelämän yhteyksien tiivistäminen.
Työryhmä ehdottaa, että korkeakoulujen vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa pitäisi kirjata lakiin.
Työryhmän jäsenen, opetusministeriön opetusneuvoksen Ari Saarisen mukaan lakimuutos tunnustaisi tosiasiat. ”Ehdotuksessa edellytetään, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut laativat oman yhteisönsä alueellista kehittämistä koskevan strategian.”
Työryhmä ehdottaa myös, että tulevaisuudessa korkeakoulujen alueellinen ja yhteiskunnallinen tehtävä voitaisiin huomioida rahanjaon perusteena.
Eli koulut voisivat saada rahaa osin sen mukaan, kuinka paljon innovaatioita ja yhteistyötä ne ympäristöönsä tuottavat?
”Karrikoiden noin se on. Ongelmana olisi tietysti se, kuinka näitä asioita käytännössä mitataan”, Saarinen sanoo.
Työryhmä luokitteli maakunnat kolmeen ryhmään: innovatiivisiin kasvualueisiin, neutraaleihin alueisiin ja heikoimmin kehittyneisiin alueisiin. Innovatiivisia alueita ovat Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Suomi.
Erityisesti ”innovatiivisilla alueilla” pitäisi vahvistaa koulujen yhteistyötä ja yhteyksiä alueen elinkeinoelämän kanssa. Työryhmän johtopäätös on se, että suuremmat yksiköt ja verkostot lisäävät kilpailukykyä myös kansainvälisesti.
Helsingin metropolialueen asemaa halutaan korostaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Svenska handelshögskolanin yhteistyön lisäämistä tutkimuksessa ja koulutuksessa. Espoon-Vantaan teknillisen ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun pitäisi yhdistyä, samoin Helsingin ammattikorkeakoulun ja Helsingin liiketaloudellisen ammattikorkeakoulun.
Taideteollisen korkeakoulun, Teatterikorkeakoulun, Sibelius-akatemian ja Kuvataideakatemian yhdistäminen helpottaisi Saarisen mukaan poikkitieteellistä ja -taiteellista työtä.
”Ja kansainvälisestä näkökulmasta laajalla ja monipuolisella taideyliopistolla olisi laajempaa vetovoimaa”, Saarinen uskoo.
Taidekoulut eivät opetusministeriön työryhmän suunnitelmista innostu. Kuvataideakatemian rehtorin Mika Hannulan mielestä yritys on järjetön: ”Se on aivan irti todellisuudesta. Siitä ei olisi mitään hyötyä.”
Hannula muistuttaa, että Berliinin Universität der Künste on varoittava esimerkki yliopistosta, joka yhdistää taidealoja oopperasta muotoiluun.
”Siellä mikään ei toimi, hallintoa on kolme kertaa entistä enemmän.”
Hannulan mukaan monimuotoisuus on tärkeintä pienessä maassa. ”Se tapahtuu parhaiten kouluissa, joilla on oma autonominen identiteetti ja profiili. On järkyttävää, että opetusministeriössä ei nähdä maan ainoan vapaan kuvataideyliopiston arvoa. Ruotsissa niitä on viisi, Norjassa neljä ja Tanskassakin kolme. Sulauttamisen sijaan pitää parantaa toimintaedellytyksiä.”
Hannulan mukaan koulun haaste on saada opetusministeriö ymmärtämään suomalaisen taiteen nykyinen noste. ”Venetsian biennaalissa oli mukana kolme kuvataideakatemian oppilasta. Se on ainutlaatuista millä skaalalla tahansa.”
Toisella innovatiivisella alueella Tampereella ei myöskään uskota ehdotuksen toteutumiseen. Tampereen yliopiston hallintojohtaja Timo Lahti muistuttaa, että koulujen yhdistämistä pohdittiin jo 1990-luvulla. Silloin päädyttiin lisäämään yhteistyötä. Nykyisin kouluilla on yhteistä opetusta muun muassa taloustieteissä ja luonnontieteissä. Opiskelijoilla on myös vapaa sivuaineoikeus.
”Molemmat ovat suuria yliopistoja. Meillä on 14 000 opiskelijaa ja Hervannassa 10 000. Siitä tulisi suuri organisaatio. Voi kysyä, häviäisivätkö yhdistämisestä koituvat edut raskaaseen byrokratiaan.”
Kirsikka Saari
Kuva: Katriina Koskinen
