Makasiinit puretaan osiin, osa paloista nostetaan varovaisesti kiskoille tai nosturin nokkaan, kärrätään pari sataa metriä Sanoma-talon viereen ja kootaan. Homma on hidasta ja kallista, kuten arvata saattaa. Yhden neliömetrin siirto maksaa 10 000 markkaa. Koko operaation hinta on 50 miljoonaa markkaa. Makasiinien vanhalle paikalle nousee puolen miljardin markan musiikkitalo.
Lopputulos on se, että pätkä makasiineista ja musiikkitalo mahtuvat rinnan Töölönlahdelle.
Kummallisen kuuloista? Kyllä.
Todennäköistä? Ehkä.
Tämä suunnitelma käsitellään marraskuussa kaupunkisuunnittelulautakunnassa, kun Töölönlahden tulevaisuudesta päätetään. Ehdotus on osa kaupunkisuunnitteluviraston teettämää tutkimusta. Kaupungin keskustaprojektin päällikkö, arkkitehti Ilpo Forssén kertoo, että tutkimuksessa selvitettiin siirron lisäksi sitä, kuinka makasiineille syntynyttä toimintaa voidaan säilyttää Töölönlahdella.
”On hyvä, että kaupunkisuunnitteluvirastossa tunnustetaan vihdoin, että makasiinien säilytys pitää ottaa vakavasti”, makasiini-aktiivi ja vihreiden kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantanen kommentoi suunnitelmaa.
”Kallis siirto ei silti ole välttämättä järkevää rahan käyttöä. Ehdotus on järkevä vain, jos sen takana on perusteltu kaupunkisuunnittelullinen visio. Makasiinit pitäisi nähdä keskustaa ja Töölönlahden aluetta välittävänä tilana, ei vain liiketilojen höysteenä. Eikä asemakaavan ainoa vika ole musiikkitalon sijoitus.”
Lautakunta käsittelee marraskuun 29. päivä asemakaavan ehdotusta, jossa esitetään musiikkitaloa rakennettavaksi Töölönlahdelle. Asemakaavassa ehdotetaan musiikkitaloa makasiinien paikalle ja makasiineista pätkää säilytettäväksi paikallaan ja toista pätkää siirrettäväksi sen jatkoksi. Makasiinipuistoksi nimetyllä alueella nykyisistä makasiineista säilyisi näin kolmasosa.
Suunnitelman mukaan vesialue ulotetaan Töölönlahdelta Kiasman kulmalle.
Kaavaan on piirretty myös viisi uutta toimistotaloa radan varteen Finlandia-taloa vastapäätä. Kuusikerroksisissa taloissa on pääosin liiketilaa.
Jos lautakunta hyväksyy asemakaavan, se käsitellään kaupunginhallituksessa ja valtuustossa jo ensi vuoden alussa. Alueen tulevaisuus voi siis ratketa parissa kuukaudessa.
Kädenväännöstä on tulossa tiukka, sillä ennen kunnallisvaaleja yli puolet nykyisistä valtuutetuista ilmoitti vastustavansa musiikkitalon rakentamista makasiinien paikalle.
Kaupungin keskeisen tilan kaavoittaminen koskettaa suurta osaa helsinkiläisistä. Kaupunkisuunnitteluviraston tutkimuksen mukaan 94 prosenttia helsinkiläisistä tuntee makasiinit ja lähes puolet heistä on käynyt siellä.
Tutkimuksessa selvitettiin myös makasiinien merkitystä esimerkiksi kansainvälisellä vertailulla.
”Makasiinit osoittautuivat ainutlaatuisiksi, sillä niiden kohdalla kaupunkilaiset ovat tavallaan itse ottaneet tilan haltuun”, kaupunkisuunnitteluviraston tutkija Jon Maury sanoo. Maury arvelee, että vaikka makasiinit siirrettäisiin, toiminnan tulevaisuus riippuu siitä, hyväksyykö makasiini-liike suunnitelman.
”Ei ole varmaa, että paikan henki siirtyy tiiliseinien mukana. Helsinkiläiset ovat todella muuttuneet ja kansalaistoiminta on elinvoimaista. Luulen, että myöhemmin ymmärretään, kuinka tärkeä päätös tämä on historiallisesti.”
Kenen makasiinit? -keskustelu maanantaina 19.11. klo 18.30 Vanhan tiedekuntasalissa. Alustajina sosiologi Pasi Mäenpää, historian dosentti Laura Kolbe ja kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila. Järjestää HYY.
Puhe jatkuu samalla otsikolla tiistaina 27.11. klo 18 vr:n makasiinien ravintola Alahuoneella. Järjestää Pro Makasiinit.
Kirsikka Saari
Kuva: Liisa Karttunen
