Suomeen pitäisi saada lisää ulkomaalaisia opiskelijoita ja tutkijoita. Nykyisin Suomen korkeakouluissa opiskelee noin 6000 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa.
Tulevaisuudessa heitä pitäisi haalia 10 000-15000. Tutkijakoulujen opiskelijoista 15 prosenttia pitäisi olla ulkomaalaisia.
Näin ehdotetaan opetusministeriön korkeakoulujen kansainvälisen strategian muistiossa. Strategian tavoitteena on vahvistaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyä kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla.
Ulkomaalaisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien lisäämisen ohella strategiassa ehdotetaan muun muassa tutkintorakenteen uudistamista ja opintoviikkoremonttia.
Tutkintorakenne tulisi uudistaa 3+2+4 malliin. Kolmessa vuodessa suoritettaisiin alempi korkeakoulututkinto eli tultaisiin kandeiksi, maisterin tutkintoon käytettäisiin kaksi vuotta lisää. Maisteri lukisi tohtoriksi neljässä vuodessa.
Opintoviikkomitoitus uudistettaisiin yhteensopivaksi ects-systeemin (European credit transfer system) kanssa, niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa. Tämä tarkoittaisi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opintoviikkojen yhteismitallisuutta.
Ainakin yliopiston osalta tarvittavat asetusmuutokset aiotaan tehdä jo ensi vuonna. Ammattikorkeakoulujen jatkotukinnoille haetaan selkeää asemaa ”kansallisessa tutkintojärjestelmässä”.
Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kilpailukyvyn lisäksi korkeakoulujen kansainvälistämisellä halutaan lisätä työvoimaa. Mitä enemmän ulkomaisia opiskelijoita on Suomessa, sitä todennäköisemmin heitä jää myös maan työmarkkinoille. Ulkomaiset opiskelijat halutaan helpottamaan tulevaa työvoimapulaa.
Ulkomaalaisille opiskelijoille Suomea markkinoitaisiin erityisen markkinointistrategian avulla. Markkinoinnista vastaisi kansainvälisen henkilövaihdon keskus cimo. Lisäksi cimo:n yhteyteen perustettaisiin rahasto, joka tukisi korkeakoulujen kansainvälistymistä esimerkiksi ulkomaisille opiskelijoille suunnatuilla apurahoilla.
Tämä tarkoittaa muutoksia opiskelijoiden maahantulo- ja maassaolosäännöksiin.
Kansainvälisen strategian piti alun perin valmistua viime keväänä. Tuolloin strategialuonnoksessa esitettiin muun muassa lukukausimaksuja ulkomaalaisille opiskelijoille. Kansainvälinen paine kaupallistaa koulutusmarkkinoita oli luonnoksen keskeinen teema.
Valmiissa strategiassa kaupallistamispaineita ei olla unohdettu, mutta ne on siirretty sivuseikaksi. Koulutusmarkkinat on edelleen wto:n gats-sopimuksen piirissä. Yhdysvallat ja Uusi Seelanti ovat ehdottaneet koulutusmarkkinoiden vapauttamista.
Opetusministeriössä työryhmä valmistelee Suomen kantaa koulutuksen asemasta wto-neuvotteluissa. Strategiasssa mainitaan eduskunnan on todenneen, että ”palvelusektorin liberalisointitavoitteiden ulkopuolelle on jätettävä sosiaaliset, terveydelliset, sivistykselliset ja kulttuuriset peruspalvelut.”
Heikki Valkama
