Opiskelemattoman opiskelijan hinta

T:Teksti:

Opiskelija on yhteiskunnan elätti. Hän tarvitsee opintotukea, opettajia, luentosaleja, tenttikirjoja, sähköpostiyhteyden, ateriatukea ja matka-alennuksia.
    Mutta mitä maksaa opiskelija, joka ei opiskele?
    Aloitetaan ilmoittautumisesta. Oletetaan, että opiskelija ilmoittautuu läsnäolevaksi mutta ei opiskele. Tällainen opiskelija maksaa yliopistolle alle markan. Rahaa ei pala edes sitäkään, jos ilmoittautumiseen ei kulu neuvontatoimiston virkailijan työaikaa.
    Sitten on haettava orkesterilämpiöstä opinto-oppaat. Tiedekunnilla ei ole valmiita tietoja siitä, mitä opinto-oppaat maksavat. Joissakin tiedekunnissa painatuskulujen arveltiin olevan muutamia markkoja opasta kohden, joissakin tietoja kuluista ei kuulemma tarvita.
    Suurimpaan yhteiskunnan maksamaan tukeen, opintotukeen, opiskelematon opiskelija ei pääse käsiksi, koska hänelle ei kerry tasaisesti opintoviikkoja. Sen sijaan opiskelematon opiskelija saa nauttia matka-alennuksista ja valtion maksamasta ateriatuesta omantuntonsa mukaan.
    Kirjastokortin ja lainausoikeuden suurimpiin kirjastoihin saa kuka tahansa, joten kirjastokuluja ei oteta mukaan tähän laskentaan.
    Yliopiston atk-voimapalveluita saa käyttää ainoastaan opiskeluun ja muuhun yliopiston toimintaan liittyviin asioihin – ja tietysti omiin yksityisasioihin, sillä esimerkiksi sähköpostin käyttöä ei valvota.
    Peräti 27 590 opiskelijaa (75 prosenttia yliopiston opiskelijoista) on hankkinut itselleen jonkinlaisen käyttäjätunnuksen. Mikroverkkotunnus on kuitenkin vain 16 368 opiskelijalla ja unix-tunnus 12 783 opiskelijalla.
    Jos opiskelematon opiskelija käyttää atk-tunnuksiaan, hän aiheuttaa kuluja yliopiston atk-osastolle. Mikroverkkotunnuksen hinta on 224 markkaa ja sähköpostitunnuksen 63 markkaa.
    Opiskelematon opiskelija voi käyttää atk-asemien palveluita. Yhden käynnin kustannukset ovat 12 markkaa. Modeemiyhteys yliopiston verkkoon maksaa keskimäärin 41 penniä minuutilta.
    Mikä sitten on opiskelemattoman opiskelijan hinta? Jos atk-palveluita, matka-alennuksia ja ateriatukea ei huomioida laskuissa, niin muutamia kymmeniä markkoja. Jos mukaan lasketaan atk-palvelut, hinta nousee muutamiaan satoihin markkoihin.
    Helsingin yliopistossa oli viime vuonna 36 822 opiskelijaa, ja yliopiston toiminnan kulut tutkimuksineen ja opetuksineen olivat noin 2,2 miljardia markkaa. Perustutkinnon keskimääräinen hinta on 222 000 markkaa, ja keskimääräinen valmistumisaika on 6,4 vuotta.
    Opiskelevaan opiskelijaan kulutetaan siis vuodessa 34 600 markkaa. Suurin osa kuluista aiheutuu opetuksesta.

Artikkelissa esitetyt tiedot ovat vuodelta 2000. Aineistona on käytetty Helsingin yliopiston taloustietoja ja virkamiesten haastatteluja.

Johan Alén