Kesän valinnoissa Helsingin yliopistoon hyväksyttiin 42 ylimääräistä opiskelijaa. Alkuperäiset hyväksymiskiintiöt ylittyivät, kun kysymys- ja pistelaskuvirheiden jälkiä siivottiin.
Eniten ylimääräisiä opiskelijoita otettiin oikeustieteelliseen. Tiedekuntaan hyväksyttyjen määrä suureni 38 opiskelijalla, kun pyrkijöille annettiin hyvityspisteitä kahden virheellisen pääsykoekysymysosion takia.
Väärin lasketut lähtöpisteet antoivat puolestaan neljälle pyrkijälle paikan humanistisessa tiedekunnassa: kaksi pääsi opiskelemaan taidehistoriaa ja kaksi Aasian ja Afrikan kieliä ja kulttuureita.
Ylimääräiset opiskelijat hyväksyttiin taidehistorian ja Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksille alkuperäisessä valinnassa. Kun alkuperäisen valinnan pistelaskuvirhe huomattiin, pisteet laskettiin uudestaan. Kummassakin aineessa kaksi alkuperäisessä valinnassa hyväksyttyä opiskelijaa karsiutui ja vastaavasti kaksi uutta pyrkijää ylitti vaaditun pisterajan.
Koska hyväksymiskirjeet ehdittiin postittaa ennen kuin virhe huomattiin, kaikille alkuperäisessä eli virheellisessä valinnassa hyväksytyille myönnettiin opiskelupaikka.
Asiasta päätti humanistisen tiedekunnan valintalautakunta elokuun lopussa. Päätöstä perusteltiin kohtuullistamisella ja sillä, etteivät virheellisesti hyväksytyt opiskelijat vieneet kenenkään toisen opiskelijan paikkaa.
Oikeustieteellisessä tiedekunnassa alustava uusien opiskelijoiden kiintiö, 210-250 opiskelijaa, ylittyi loppujen lopuksi vain 19 opiskelijalla. Uusia oikeustieteen ylioppilaita Helsingin yliopistossa on tänä syksynä 269.
Opiskelijakohtaista ohjausta ja pienryhmäopetusta viime vuosina kehittäneelle tiedekunnalle odotettua suurempi uusien opiskelijoiden joukko merkitsee lisätyötä, valintalautakoekunnan puheenjohtaja, rikosoikeuden professori Pekka Koskinen kertoo.
Virheiden paljastuttua ne haluttiin kuitenkin tunnustaa reilusti ja korjata mahdollisimman oikeudenmukaisesti. ”Tämä on oikeustieteellinen tiedekunta. Jos emme kohtelisi kaikki pyrkijöitä tasapuolisesti, niin se olisi vähän hassua”, Koskinen sanoo.
Myös taidehistorian ja Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksilla ylimääräisiin tulijoihin suhtaudutaan rauhallisesti. Opiskelijoille riittää tilaa.
”Opiskelijoita voisi tulla kaksikymmentä. Meillä on kauhean pienet ryhmät muutenkin. Se on opiskelijoiden etu, jos he saavat tulla tänne yrittämään”, sanoo Aasian ja Afrikan aineiden amanuenssi Harry Halén.
Aikaisemmin laitokselle otettiin neljäkymmentä opiskelijaa. Hiljattain määrä pienennettiin 35:een. Halénin mukaan pari ylimääräistä opiskelijaa merkitsee vain paluuta aiempiin määriin.
Taidehistorian ja Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksien sotkut aiheutti valintaohjelmassa ollut ohjelmointivirhe. Pääsykokeiden sisällöstä vastaavat laitokset eivät siis itse voineet vaikuttaa tilanteeseen, vaan virhe huomattiin ja korjattiin tiedekunnassa.
Sen sijaan oikeustieteellisessä tiedekunnassa virheet olivat nimenomaan pääsykokeessa. Kokeen monivalintaosion laatija oli muotoillut kaksi kysymystä huonosti.
Virheet pääsykokeiden kysymyksissä eivät ole mitenkään ennenkuulumattomia. Esimerkiksi vuonna 1998 valtiotieteellisessä tiedekunnassa tilastotieteen pääsykokeessa oli kysymyksiä koevaatimusten ulkopuolelta. Samoin kävi myös tämänvuotisessa englannin kielen laitoksen pääsykokeessa.
Englannin kielen laitoksella koealueen ulkopuolista aineistoa koskevista kysymyksistä päätettiin antaa kaikille pyrkijöille täydet pisteet. Käytännössä tämä merkitsi 0,6 pistettä kokeessa, jonka yhteispistemäärä oli kymmenen.
”Eihän se hirveän suuri virhe ole, jos noin kahdeskymmenesosa kokeesta menee pieleen. Erittäin valitettavaahan se tietysti on, mutta tässä tapauksessa erehdys korjattiin pistelaskussa mahdollisimman hyvin. Ja virheestä ehdittiin onneksi myös tiedottaa jo kokeen aikana”, laitoksen johtajana englannin valintakokeesta viime kädessä vastannut professori Bo Pettersson arvioi.
Toisin kuin kärkkäästi valittavat oikeus- ja lääketieteelliseen pyrkijät, englantia opiskelemaan pyrkineet tyytyivät tähän ratkaisuun. Kukaan ei vaatinut oikaisua humanistiselta tiedekunnalta.
Juhana Rossi
Kuva: Mikko Reponen
