Muistatteko kuinka kymmenen vuotta sitten kouluissa pelattiin sählyä lerpuilla muovimailoilla? Sellaisilla, joissa oli joko punainen tai vihreä lapa erottamassa joukkueet toisistaan.
Niistä päivistä on monta reikäpalloa vierähtänyt pelikentillä. Sähly on muuttunut salibandyksi ja yhdeksi Suomen suosituimmista urheilulajeista. Palloilulajeista vain jalkapallo rökittää salibandyn harrastajamäärän. Naisten keskuudessa salibandy on futistakin suositumpaa.
Suomeen sähly tuli yliopistojen kautta synnyinmaastaan Ruotsista. Ensimmäisenä sarjat alkoivat 1974 Helsingin yliopistossa, mutta pian mukana olivat myös muut korkeakoulut.
”Miehet ja naiset olivat yhdessä samoissa joukkueissa eikä tärkeintä ollut voitto, vaan yhdessäolo, hauskanpito ja liikunnanilo”, kasvatustieteen tohtori Tapio Aittola muistelee sählyn tuloa Suomeen.
Alun perin sählyn pelaajat asettuivat paitsi kilpaurheilua, myös terveys- ja kuntoliikuntaa vastaan. Pelin piti olla amatöörien leikkiä.
”Vähitellen sählynpeluu alkoi yleistyä osana yliopistoliikuntaa ja niinpä vuonna 1983 pidettiin ensimmäiset valtakunnalliset sählymestaruuskisat Jyväskylässä”, Aittola kertoo.
Nykyisestä sählystä, tai oikeammin salibandystä, on leikki kaukana. Totista urheilua pelataan monella eri tasolla. Salibandyliitto neuvottelee lajin televisio-oikeuksista ja tulospalvelut wap-puhelimiin ovat jo käytössä.
Pari vuotta sitten Salibandyliitto erotti kilpaurheilun omaksi osakeyhtiökseen. Hallituksen puheenjohtajaksi palkattiin Jussi Lähde, presidentintekijä ja verkostojen kuningas, sählymies hänkin.
Vuosi sitten Suomen Salibandyliitto haastoi opetusministeriön oikeuteen, koska se saa mielestään liian vähän tukea verrattuna vaikkapa jääkiekkoon tai hiihtoon. Liiton mukaan sille olisi vuonna 2000 kuulunut puoli miljoonaa markkaa enemmän valtion liikuntarahoista kuin mitä se sai. Valitusta valmistellaan parhaillaan Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Naisten MM-kilpailuissa latviassa salibandy palasi taas juurilleen: Suomen joukkueen kisat menivät sähläämiseksi. mtv3:n urheilutoimittaja Mika Saukkonen päätti kisaraporttinsa kutsumalla valmentajansa erottaneiden pelaajien toimintaa harrastelijoiden puuhasteluksi.
Sanoissa taisi piillä ongelman ydin. Pelaajat ovat amatöörejä, jotka eivät saa rahallista korvausta pelisuorituksistaan. Silti heiltä vaaditaan ammattimaista sitoutumista pelaamiseen niin maajoukkueessa kuin seurajoukkueissakin. Naispuoliset salibandyn pelaajat eivät saaneet mm-matkalta edes päivärahoja kuten miespuoliset kollegansa.
Heikki Valkama
