Paskiaiset

T:Teksti:

Skinit pahoinpitelivät vappuaattona Helsingissä kaksi ihmistä.
    Toisen kimppuun he kävivät täydessä metrossa. Löivät, potkivat ja heittivät pulloilla. Toista, metroasemalla työskentelevää miestä sama, kuuden seitsemän hengen miesjoukko hakkasi ja potki. Molemmat hakatut joutuivat sairaalahoitoon.
    Skinimiehet hyökkäsivät ihmisten kimppuun ainoastaan siksi, että näiden ihonväri oli heistä väärä.
    Vain yksi pariskunta metrossa puuttui asiaan. Muut matkustajat istuivat hiljaa. Kukaan ei mennyt väliin. Kukaan ei edes hälyttänyt poliisia tai painanut metrovaunussa olevaa hälytysnappia.
    Tapaus hävettää ja herättää samalla kasoittain kysymyksiä.
    Miksi toiset matkustajat eivät menneet pariskunnan kera apuun? Selitys on vielä ymmärrettävissä. Väkivalta on pelottavaa, ja väliin menevä saa helposti itse pullosta. Nyrkin tai pahimmassa tapauksessa puukon eteen ei ketään huvita mennä.
    Väkivallan pelko ei kuitenkaan selitä sitä, että vaunussa olijat eivät käyttäneet kännyköitään tai tehneet hälytystä.
    Mikä ihmisiä vaivaa, jos he eivät toimi nähdessään pahoinpitelyn? Olisiko useampi puuttunut asiaan, jos kyseessä olisi ollut nainen, lapsi tai valkoihoinen?
    Juuri tällaisesta skinit ja vaimonhakkaajat saavat voimansa. Siitä, että muut kääntävät pään pois niin kuin mitään ei tapahtuisi.
    Rotuvihaa on olla puuttumatta rotuvihaan.
    Oli väkivallan syy mikä tahansa, siihen on puututtava. Jos ei muuta syytä keksi, niin vaikka sen, että seuraavaksi se voit olla sinä tai lapsesi.
    Inhottavaa on myös huomata, että edes metrossa työskentelevä ihminen ei saanut tarvittavaa turvaa tai apua. Vaikka juuri metroasemilla niitä valvontakameroita ja vartijoita tuntuu olevan enemmän kuin missään muualla.
    Mutta kuten valvonnasta kertovasta artikkelistamme käy ilmi, valvonta on tarkoitettu vain omaisuuden suojaksi.

Heikki Valkama,
päätoimittaja