Sairaudesta kuin sairaudesta paranemiseen tarvitaan aina lähiympäristön tukea. Nykyään sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on huomattu, että tätä tukea osaavat monesti antaa parhaiten toiset potilaat.
Ryhmämuotoista sairauden hoitoa on kokeiltu Suomessa esimerkiksi diabetes-, syöpä-, ihotauti-, päihde- ja mielenterveyspotilailla. Tuoreimpia tutkimustuloksia on saatu diabeetikkojen ryhmähoidosta.
”Tutkimukseni osoitti selvästi, että diabeetikot, jotka saivat hoitoa ryhmissä, tunsivat itsensä huomattavasti terveemmiksi kuin pelkästään lääkärin vastaanotolla käyneet diabetespotilaat”, kertoo lääketieteen tohtori Sirkku Tulokas.
Tulokas vertailee helmikuussa ilmestyneessä tutkimuksessaan kahta nuorista diabeetikoista koottua otosta. Ensimmäisen otoksen potilaat saivat perinteistä asiantuntijaohjausta sairautensa hoidossa. Toisen otoksen potilaat opettelivat hoitamaan diabetesta samanikäisten potilaiden ryhmässä.
”Tutkimani diabeetikkonuoret saivat sokeritasapainon hyvin hallintaansa myös noudattamalla pelkkiä lääkärin antamia neuvoja, mutta ryhmissä potilaat olivat huomattavasti omatoimisempia ja luottivat itseensä enemmän”, Tulokas kertoo.
Tutkimuksen lopussa yksilöhoidossa olleet arvioivat terveydentilansa paljon huonommaksi kuin ryhmässä hoidetut. Tulokas uskoo tämän johtuvan siitä, että ryhmä tehostaa elämänhallintaa ja hälventää erilaisuuden tuntua.
”Ryhmissä käytettiin ongelmalähtöisen oppimisen ideaa. Jokaisessa tapaamisessa puhuttiin jostain diabeetikoille tavallisesta ongelmasta, mutta sen lisäksi jäsenet saivat itse puhua vaikeista tilanteista. Ratkaisut haettiin aina yhdessä. Hoitaja tai lääkäri valvoi tilannetta, jotteivät potilaat erehtyneet keksimään vääriä hoitomalleja”, Tulokas sanoo.
Diabeteksen oikean hoidon opettelu nuoruusiässä on tärkeää vaarallisten munuais- ja silmäpohjamuutosten ehkäisemiseksi. Tärkeintä nuorille on kuitenkin kokemus siitä, etteivät he ole yksin kamppailemassa ainutlaatuisten ongelmien kanssa.
”Diabetes on sen verran harvinainen sairaus, että monet eivät kohtaa vastaavassa tilanteessa olevia luonnostaan. Ryhmä antaa monelle jopa pysyviä ystävyyssuhteita”, Tulokas sanoo.
Ryhmähoidossa potilaiden välille rakentuvia turvallisia ihmissuhdeverkostoja kehuu myös psykoterapeutti Tarja Koffert, jolla on pitkällinen kokemus mielenterveyspotilaiden auttamisesta vertaisryhmissä.
Esimerkiksi depressiopotilaat pystyvät tukemaan toisiaan hyvinkin käytännöllisellä tavalla, Koffert kertoo. ”Jos jonkun ongelma on se, ettei hän aamulla pääse sängystä ylös, voi toinen vertaisryhmän jäsen kutsua hänet esimerkiksi uimaan tai lenkille.”
Itsehoito ja aktiivinen asenne omaan sairauteen ovat Koffertin mukaan usein parempia aseita psyyken ongelmien hoidossa kuin yksinomaan autettavaksi jättäytyminen.
”Ryhmissä etsitään työkaluja masennuksesta selviämiseen. Painopiste ei ole pelkissä ongelmissa, vaan potilaat antavat toisilleen niksejä masennuksen kanssa pärjäämiseen.”
Koffertin mukaan mielenterveysongelmien hoidossa on Euroopassa käytetty jo pitkään ryhmähoitoa. Ryhmähoidon edelläkävijämaa on Hollanti, jossa lähes kaikki mielenterveyspotilaat ohjataan paitsi perinteiseen terapiahoitoon myös vertaisryhmään.
Hollantilainen depression ryhmämuotoista hoitoa tutkinut lääkäri Pim Cuijpers on painottanut, että depression jatkuvasti yleistyessä länsimaissa sen hoitoon tulisi suhtautua kuin hampaiden fluoraukseen. Hänen mukaansa ryhmähoito antaa potilaille työkaluja, joilla selvitä tulevaisuudessa masennuksesta.
”WHO:n tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttia naisista käy läpi masennuksen jossain elämänsä vaiheessa. Tehokkaille hoidoille on siis tarvetta ”, Koffert sanoo.
Tehokkuuden lisäksi ryhmäterapia on halpaa. Sirkku Tulokkaan mukaan diabetespotilaiden ryhmäterapiassa hoitohenkilökunnan ajasta säästyi noin puolet aikaisempaan verrattuna.
Myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön yths:n mielenterveystyössä on huomattu ryhmäterapian edut, kertoo ylilääkäri Marja Niemi. Niemen mukaan yths:n syömishäiriö-, puheterapia- ja depressiopotilaille tarkoitetuissa ryhmissä on ollut paljon kävijöitä.
”Vertaisryhmässä saatu tuki on monien parantumisen kannalta todella merkittävää. Ryhmät ovat olleet niin suosittuja, että aiomme jatkaa niiden käyttöä myös tulevaisuudessa”, Niemi sanoo.
Niemi valittelee, että ainoa ongelma vertaisryhmien käytössä on opiskelijoiden kiireinen elämäntapa. Yhteisiä aikoja on vaikea sovittaa kaikille ryhmän jäsenille sopiviksi.
Anna-Kaisa Pitknen
Kuva: Mia Savonen
