Hyvä-paha globalisaatio

T:Teksti:

Viime aikojen keskustelu globalisaatiosta tuntuu sotkeutuneen pahan kerran.
    Kyseessä lienee kaksi väärinkäsitystä. Ensimmäinen väärinkäsitys on lähinnä vapaan kaupan merkityksessä globalisaatiota kritiikittömästi kannattavilla. He haluavat tulkita, että kritiikki tarkoittaa kaiken liiketoiminnan vastustamista.
    Toinen harhakäsitys on pienellä osalla globalisaatiokriitikkoja. Heistä kaikki liiketoiminta on pahasta.
    Molemmat käsitykset johtuvat älyllisestä laiskuudesta.
    Hassut kaikkea vastustavat kakutustempaukset ylittävät helposti julkisuuskynnyksen. Kakkujulkisuuden jälkeen on helppo leimata kaikki kritiikki kakutukseksi.
    Väännetäänpä kertaalleen rautalangasta: Suurin osa kriitikoista ei vastusta vaan arvostelee globalisaatiota. Kriitikot, kuten varmasti esimerkiksi valtaosa Attacin jäsenistä, haluavat puuttua nykyisen kehityksen epäkohtiin.
    Kaikki eivät usko, että antamalla vapaat kädet markkinoille päästäisiin ihmisten ja ympäristön kannalta kovin mairittelevaan lopputulokseen. Siinä missä yksilöiden ja yritysten välillä tarvitaan lait ja pelisäännöt paikallisesti, niitä tarvitaan myös maailmanlaajuisesti.
    Nyt nämä pelisäännöt poistetaan tai asetetaan pikemminkin suurten yritysten kuin ihmisten hyväksi.
    Globalisaatiolla on puolensa, myös nurjat sellaiset. Yksityisillä voiton maksimointiin pyrkivillä yrityksillä ei ole mitään syytä puuttua nurjiin puoliin, ellei niistä koidu suoranaista haittaa.
    Helppoa on myös perustella itsekkyyttä sillä, että kun kaikki esteet ja yritystoimintaa rajoittavat säännöt poistetaan, syntyy täydelliset markkinat, jotka tuovat onnen ja autuuden.
     Ei synny. Eivät ne tuo.
     Globaalit vapaudet vaativat rinnalleen myös globaalia vastuuta.

Heikki Valkama,
päätoimittaja