HSTYA sähköistää henkilötiedot

T:Teksti:

Suomen korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut aikovat ottaa käyttöön yhteisen sähköisen älykortin. Mikäli hanke toteutuu suunnitellusti, kahden vuoden kuluttua opiskelijat kirjautuvat tietoverkkoihin sirukortin eivätkä salasanojen avulla.
    Innokkaimmin älykorttia vaativat yliopistojen atk-keskukset. ”Uudistuksella on kaksi päämäärää: sähköinen tunnistus parantaa tietoturvaa ja antaa mahdollisuuksia uusien palvelujen kehittämiseen”, sanoo Helsingin yliopiston atk-osaston apulaisosastopäällikkö Lars Backström.
    Sirukortin käyttö helpottaa viestien salausta ja on muutenkin salasanoja varmempi suoja.
    Yhteisen älykortin suunnittelu alkoi viime vuoden kesäkuussa. Hankkeen nimi on kuvaavasti Henkilön sähköinen tunnistaminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa (HSTYA), ja siinä ovat mukana yliopistot, ammattikorkeakoulut, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten liitto (SAMOK) ja opetusministeriön alainen tieteen tietotekniikan keskus csc.
    Noin 800 opiskelijaa kokeilee kortin käyttöä ensi syksynä Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Sen ja muutaman pienemmän pilotin avulla on määrä selvittää, ovatko kortin tuomat hyödyt investointien arvoisia.
    Hankkeen koordinaattori Mika Kivilompolo csc:stä ei suostu tässä vaiheessa kertomaan, paljonko uudistukseen uppoaisi rahaa. Melkoisesti sitä joka tapauksessa tarvittaisiin: tietokoneisiin pitäisi asentaa korttien lukulaitteet, ja lisäksi rahaa kuluu uusien palveluiden kehittämiseen.
    ”Tällainen niin sanottu julkisen avaimen infrastruktuuri luo ainoastaan mahdollisuudet monenlaisille palveluille. Palveluiden kehittämiseen menee tietysti oma aikansa”, Lars Backström myöntää.
    Väestörekisterikeskuksen vuonna 1999 käyttöön ottama sähköinen henkilökortti on jäänyt flopiksi juuri siksi, että sille ei ole ihmeemmin käyttöä.
    ”On tietysti hyvä kysymys, paljonko tietoturvan parantamisesta kannattaa maksaa. Sen ja kaiken muun miettiminen on tässä kesken”, Mika Kivilompolo sanoo.
    Hän kuitenkin uskoo, että älykortista on opiskelijalle huomattavaa hyötyä. ”Sähköisen tunnistuksen avulla opiskelija voi personoida itselleen portaalin, vaikkapa muokata sinne itselleen kirjahyllyn. Myös esimerkiksi kansallisten tietokantojen käyttö helpottuisi.”
    SYL:n pääsihteeri Susanna Takkunen toivoo, että jokin ministeriö ryhtyisi maksumieheksi. ”Mikäli tietokoneita ei enää voi käyttää muuten kuin älykortilla, sähköisestä opiskelijakortista tulee opiskelijalle käytännössä pakollinen. syl:n kanta on, että se ei saisi maksaa opiskelijalle yli sataa markkaa.

Sanna Sommers