Valtio voisi maksaa takaisin osan ajoissa valmistuneen opintolainoista. Näin houkuttelevan ehdotuksen heitti ilmaan opetusministeriön neuvotteleva virkamies Leena Koskinen opintotukilautakuntien neuvottelupäivillä. Valitettavasti se on toistaiseksi pelkkä ehdotus.
”Meillä opetusministeriössä ei tällaista mallia ole valmisteilla, vaikka opintolaina tarvitsisikin tukikampanjaa”, Koskinen sanoo. ”Ongelmana on mallin alakohtaisesti järkevä toteutus.
”Kelan opintotukikeskuksen johtaja Seppo Naumanen pitää Koskisen ehdotusta hyvänä. ”Lainanotto tukisi nopeampaa valmistumista ja sisältäisi tavallaan palkinnon.
”Kannustinjärjestelmää kaavaillaan, koska opiskelijoiden lainakammoa pidetään yhtenä syynä opintojen venymiseen. Yliopisto-opiskelijoista noin neljänneksellä oli opintolainaa vuonna 1998.
Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön Otuksen selvityksen mukaan yliopisto-opiskelijoiden vastahakoisuutta lainanottoon selittää tutkinnon monialaisuus, joka usein jättää työelämään sijoittumisesta hämärän kuvan. Jos työllistyminen valmistumisen jälkeen vaikuttaa kovin epävarmalta, lainanotto ymmärrettävästi pelottaa.
Koskinen arvelee, että osaksi opiskelijoiden lainapelko perustuu myyttiin. ”Markkinakorot olivat huimat siinä vaiheessa, kun opintotukijärjestelmän uudistus tehtiin. Viidentoista prosentin korkotaso on jäänyt kummittelemaan mielikuviin opintolainasta, vaikka nykyisen ennusteen mukaan korot pysyvät vakaina”, hän sanoo.
Otuksen tutkimuksesta ilmenee, että myös paremmat työllistymismahdollisuudet ovat pudottaneet opintolainan viehätystä. Opiskelijat ostavat leipänsä mieluummin jo ansaituilla rahoilla kuin velaksi. Lisäksi vaikeudet löytää vakituista työsuhdetta ovat heikentäneet opiskelijoiden uskoa kykyyn maksaa lainoja takaisin.
Opiskeluaikaista työssäkäyntiä puolustetaan usein väitteellä, että se auttaa saamaan työtä valmistumisen jälkeen. Koskinen huomauttaa, ettei tämä päde suinkaan kaikilla aloilla. ”Joillakin aloilla on toisia yleisempää ansaita rahaa puuhista, jotka eivät ole mitenkään yhteydessä opintoihin.
”Idea kannustinjärjestelmästä nousi esiin Koskisen alustuksessa Jyväskylässä opintotukilautakuntien koulutus- ja neuvottelupäivillä maaliskuun puolivälissä. Uusi se ei Koskisen mukaan ole. ”Yliopistoissa ajatus on pulpahdellut esiin tämän tästä. Risto Ihamuotilankin tiedän esitelleen sitä 1980-luvun lopulla.
”Takaisinmaksumallin laatimista vaikeuttaa korkeakoulututkintojen erilaisuus. Suositellut valmistumisajat ovat erilaisia, eikä tutkintojen venyminen edes vaivaa kaikkia aloja. ”Opintolainan osittaisesta palauttamisesta voitaisiin luoda kokeilu aloille, joilla valmistumisaikojen venyminen on ongelma”, Koskinen sanoo.
”Lainasta takaisin maksettavat summat luultavasti porrastettaisiin suhteessa opintotuen kulutukseen”, Naumanen arvelee. ”Ongelmaksi pikaisessa valmistumisessa saattaisi tosin muodostua tutkinnon yksipuolistuminen, eräänlainen opintoputki.
Laura Halminen
