Yhdysvaltain presidentti Jed Bartletin suosio on pohjamudissa tv-sarjassa West Wing. Poliittiset aloitteet törmäävät kuin seinään, ja kannatus kansan parissa heikkenee koko ajan.
Presidentin kanslia ihmettelee suosion vähentymistä, kunnes kansliapäällikkö tajuaa syyn. Presidentti Bartlet esikuntineen pidättelee: kansa on valinnut demokraatteja edustavan, amerikkalaisittain hyvin vasemmistolaisen liberaalin ja humaanin presidentin siksi, että tämä toisi presidentti-instituutioon jotain uutta ja toisi maan johtajana arvonsa esiin. Presidentti on kuitenkin yleistä mielipidettä ja poliittista vastustusta peläten pidätellyt todellisia mielipiteitään ja jättänyt uudistukset tekemättä.
Fiktiivisen tv-sarjan tilanne tuo mieleen Suomen ja presidentti Tarja Halosen.
Kansa äänesti vuosi sitten tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia sekä vasemmistolaisia, liberaaleja ja humaaneja arvoja edustavan Halosen tasavallan presidentiksi siksi, että tämä uudistaisi presidentti-instituutiota ja toisi maan johtajana vaalimansa arvot esiin.
Joko äänestäjän mielikuva Halosesta oli väärä tai sitten presidentti on pidätellyt.
Presidentti Halosen uuden vuoden puhe oli ilahduttava, samoin kannanotot romanien asemaan Euroopassa. Hienoa on ollut myös se, että presidentti Halonen ei Ahtisaaren tavoin ole ollut teollisuuden ulkomaankaupparatsu.
Mutta Halonen voisi tehdä enemmän. Kotimaassa presidentti on ennen kaikkea arvo- ja mielipidejohtaja. Nyt olisi presidentin aika näyttää kyntensä ja jyristä edustamiensa arvojen puolesta.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen voi jäädä historiaan miellyttävänä presidenttinä, joka hoiti virkansa kunnialla ja pysyi poliittis-taloudellisen eliitin ruodussa, tai tulla muistetuksi presidenttinä, joka otti kantaa ja ajoi aktiivisesti oikeina pitämiään asioita.
Heikki Valkama,
päätoimittaja
