Istuskelin parin kurssikaverin kanssa yliopiston kahvilassa miettimässä, kun pöytäämme marssi topakka äiti 10-vuotiaan tyttärensä kanssa. He olivat tutustumassa kampukseen, ja äiti pyysi meitä kertomaan, millaista opiskelu Stanfordissa oikein on.
Tyttö nyökytteli ystävieni kauhukertomuksille ja kertoi harjoittelevansa jo pääsykokeita varten. Kaksikko lähti kirjakauppaan ostamaan tytölle latinankielisiä satukirjoja, ja minä purskahdin nauruun. Ystäväni vaikenivat kummastuneina. Heidän mielestään on ihan tavallista käydä tutustumassa yliopistoihin jo ala-asteella. Niin hekin olivat tehneet.
Amerikassa uskotaan tuhkimotarinoihin, mutta menestystä ei jätetä kohtalon käsiin. Määrätietoinen työ lapsen tulevaisuuden turvaamiseksi alkaa jo ennen hedelmöitystä. Ensin on kuitenkin edettävä työelämässä tarpeeksi pitkälle, jotta lapsen hankkimiseen on varaa.
Kovalla työtahdilla on hintansa. Piilaakson ensisynnyttäjien keski-ikä on korkeampi kuin muualla maassa, ja lapsettomuusklinikat jakavat jonotusnumeroita. Stanford Daily -yliopistolehti on täynnä ilmoituksia, joissa toiveikkaat parit etsivät sopivia munasolujen luovuttajia. Luvatut palkkiot vaihtelevat kahdeksastakymmenestätuhannesta puoleen miljoonaan markkaan, mutta luovuttajaksi ei kelpaa kuka tahansa. Vaatimuksina ovat menestys koulussa ja urheilukentillä, 175 sentin pituus ja hyvät hampaat.
Onnistuneen hedelmöityksen jälkeen on aika keskittyä äidin hyvinvointiin. Personal trainer auttaa sadan dollarin tuntitaksalla ruokavalion ja joogaohjelman suunnittelussa ja valitsee sopivaa musiikkia sikiön kuultavaksi.
Lapsen synnyttyä alkavat todelliset kiireet. Hakemukset oikeisiin kouluihin on täytettävä mahdollisimman nopeasti. Monen harmiksi ala-asteen jonotuslistalle pääsee vasta syntymän jälkeen. Onneksi vauvaa voi valmentaa kotonakin. Englannista Kaliforniaan muuttanut sairaanhoitaja kiertää opettamassa vauvoja ja vanhempia kommunikoimaan.
Amerikkalaisella ala-asteella läksyjä on niin paljon, ettei aina edes kahden vanhemman apu riitä. Koulun tiedeprojektit työllistävät koko perheen. Natiaisen on rakennettava vähintään satelliitti tai uudentyyppinen mikroprosessori perheen maineen säilymiseksi. Koulun lisäksi jokaisen mukulan on harjoiteltava kahta urheilulajia ja soitettava yhtä instrumenttia. Vähemmillä harrastuksilla on turha pyrkiä kunnon lukioon.
Lukiossa ansioluetteloa kartutetaan vapaaehtoistyöllä ja urheilusuorituksilla. Stanfordista tai itärannikon eliittiyliopistoista unelmoivien on valittava kaikista aineista laajat kurssit. Lisäksi on hyvä suorittaa avoimessa yliopistossa alempia arvosanoja kahdessa tai kolmessa aineessa.
Eksoottiset kielikurssit Pariisissa tai Barcelonassa näyttävät kivalta paperilla, ja kesäharjoittelu Washingtonissa herättää kateutta kaveripiirissä. Kahden viimeisen lukiovuoden aikana jokaisena viikonloppuna prepataan sat-testiin. Vain täysillä pisteillä kannattaa hakea kunnon kouluun. Mutta huippuarvosanat, ylimääräiset opinnot ja urheilumenestys eivät takaa paikkaa eliittikoulussa. Kaiken lisäksi pitäisi vielä olla omaperäinen ja jännittävä ihminen.
Kaisa Snellman
