Kymmenen vuotta sitten Japani oli maailmantalouden ihme. Taloustieteilijät ja muut asiantuntijat puhuivat Japanin ihmeestä ja Japani Oy:stä. Monet uskoivat, että Yhdysvallat ei kykenisi kilpailemaan japanilaisen valtiojohtoisen suunnitelmakapitalismin kanssa.
Mutta ääni kellossa on muuttunut. Entisestä ihmeestä on tullut maailmantalouden ongelma, ja valittajien silmissä Japanilla riittää ongelmia. Maan talous ei kasva, kuluttajat eivät kuluta, hinnat laskevat ja poliittiset ja taloudelliset uudistukset kohti markkinataloutta antavat odottaa itseään.
Mutta onko Japanin tilanne niin synkkä kuin tiedotusvälineet maalailevat? Shimanen yliopiston valtio-opin professori Mika Merviö vastaa kieltävästi.
”Ei tarvitse kuin katsoa suomalaista palkkatasoa ja työttömyyttä ja verrata niitä Japanin vastaaviin, niin ymmärtää, että on aika nurinkurista, jos suomalaiset valittelevat Japanin ’taloudellista kurjimusta'”, Merviö sanoo.
Kuten muillakin mailla, Japanilla on ongelmansa. Maan poliittista järjestelmää on haukuttu saamattomuudesta, korruptiosta ja epädemokraattisuudesta. Aiheellisesti, Merviö sanoo.
”Syynä ongelmien jatkumiseen ja näennäiseen pysähtyneisyyteen on paljolti poliittisten puolueiden konservatiivisuus sosiaalisissa suhteissa. Konservatiivisuus on hallitsevan liberaalidemokraattisen puolueen politiikan ydin, eikä sitä edes peitellä”, Merviö kertoo.
Korruptio taas liittyy puolueiden läheisiin suhteisiin äänestäjäkuntaan. Japanissa politiikan tarkoituksena ei ole suosia tasaisesti kaikkia kansalaisia vaan kulloinkin valtaa pitävän puolueen eturyhmiä.
Äänestäjiä pidetään uskollisina esimerkiksi laittamalla valtio organisoimaan aluepoliittisia elvytyspaketteja. 1990-luvun laman jälkeen Japanin valtio on yrittänyt erilaisin elvytyspaketein saada taloutta kasvuun.
”Pakettien primääritarkoitus on ollut jakaa etuja puolueen lähellä oleville piireille, etenkin rakennusteollisuudelle”, Merviö sanoo. Rakennusala on Japanissa perinteisesti avokätinen politiikan tukija.
Kun taannoinen pääministeri Ryutaro Hashimoto pyrki eroon tukipaketeista ja nosti liikevaihtoveroa, hän kärsi vaalitappion, Merviö muistuttaa. ”Seuraaja Obuchi palasi pakettilinjalle ja vanhaan menoon ja oli verraten suosittu. Nykyinen pääministeri Yoshiro Mori on pyrkinyt esiintymään Obuchin työn jatkajana.
”Morista Merviö sanoo, että hän symboloi liberaalidemokraattisen puolueen vastustajille kaikkea sitä, mikä valtapuolueessa on vikana. Mori on röyhkeä, muusta yhteiskunnasta vieraantunut ukko, joka ei ymmärrä esiintyä siististi ja jolta ei voi odottaa poliittisia muutoksia.
Japanin elvytyspaketeissa on se vika, ettei valtiolla ole niihin varaa. Elvytyksen tuloksena valtion velka on lisääntynyt noin 120 prosenttiin bruttokansantuotteesta
Merviöstä velka ei ole niin mahdoton ongelma kuin voisi kuvitella. Vaikka velkaa riittää, se on suureksi osaksi kotimaista. Japanilaisilta sijoittajilta valtio saa rahaa halvalla, eikä se ole riippuvainen ulkomaisista rahoittajista.
”Velkaantuminen on ollut helppoa, mutta tiedossa on, että velka on maksettava takaisin ja että talouspolitiikan on muututtava”, Merviö muistuttaa.
Mutta miksi sitten muu maailma haluaa ojentaa Japania?
Esimerkiksi oecd on jo muutaman kymmenen vuoden ajan patistanut Japania talouden liberalisointiin, markkinoiden vapauttamiseen, ja deregulaatioon, sääntelyn purkamiseen.
”Japanin ongelmat ovat rakenteellisia. Ne johtuvat tehokkuuden puutteesta muun muassa kaupassa, rahoituksessa, maataloudessa, rakentamisessa ja kiinteistöalalla. Kestävä kasvu vaatii rakennemuutosta. Rakennemuutoksen suurin etu olisi japanilaisten kotitalouksien hyvinvoinnin lisääntyminen”, oecd:n jo vuonna 1992 tekemä maaraportti Japanista kiteyttää sanoman.
Tosin oecd:n papereista huolimatta on vaikea uskoa, että maailmalla oltaisiin oikeasti huolestuneita japanilaisten kotitalouksien hyvinvoinnista.
Japanilaiset itse eivät ole kovin innoissaan muutosvaatimuksista. Poliittiseen ja taloudelliseen järjestelmään ollaan tyytyväisiä.
”Kansalaisten ’passiivisuutta’ selittää osin se, että kaikesta huolimatta monet kokevat yhteiskuntajärjestyksensä ja yhteiskuntansa monella tavalla paremmaksi kuin monet muut. Ei ole selvää muuta mallia, joka nauttisi yleistä hyväksyntää. Japanin talous on kuitenkin bruttokansantuotteella ja muilla mittareilla mitattuna edelleen yksi maailman tehokkaimmista ja tuottavimmista”, Merviö sanoo.
Heikki Valkama
Kuva: Leena Jääskeläinen
