Riita Tähtitorninmäellä

T:Teksti:

Tähtitieteen laitos pysyy itsenäisenä laitoksena osana Helsingin yliopistoa. Sitä ei liitetä uuteen fysikaalisten tieteiden laitokseen, vaikka matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta oli niin päättänyt. Kun liittymispäätös käsiteltiin yliopiston konsistorissa, se kumottiin äänin 12-11.
    Sen sijaan fysiikan, geofysiikan ja meteorologian laitokset yhdistyvät ensi lukuvuonna alkuperäisen suunnitelman mukaan fysikaalisten tieteiden laitokseksi. Yhdistymisen yksi syy on nykyinen rahanjakomalli. Geofysiikan, meteorologian ja tähtitieteen kaltaisilta pieniltä laitoksilta valmistuu niin vähän maistereita, että ne eivät enää pärjää kilpailtaessa rahoituksesta.
    Fysikaalisten tieteiden laitoksen perustamisesta tehdyn muistion mukaan laitosten yhdistämisen tavoitteena on järkeistää hallinto- ja muita tukitoimintoja. Näin voimavaroja vapautuu opetukseen ja tutkimukseen.
    ”Laitokset tarvitsevat erilaisia palveluita, kuten taloudellista asiantuntemusta. Tällaiset palvelut ovat isommalla laitoksella paljon paremmat. Siksi pienet laitokset eivät pärjää”, muistion laatinut hallintopäällikkö Jorma Äijö sanoo. ”Taustalla on tietenkin myös se, että nämä laitokset eivät ole sellaisia, jotka tuottaisivat paljon tutkintoja ja menestyisivät laskennallisessa mallissa.

”Tähtitieteen laitos sanoi kuitenkin ei yhdistymiselle, koska laitos ei nähnyt yhdistymisessä mitään synergiaetuja, kertoo laitoksen esimies Lauri Jetsu.
    ”Neuvotteluissa asettamistamme tavoitteista useimmat tyrmättiin. Laitoksen toiveita oli säilyttää nykyiset henkilöresurssinsa ja mahdollisimman suuri autonomia. Tämä ei uudessa yhdistetyssä laitoksessa olisi onnistunut.
    ”Tähtitieteen laitoksella pidettiin tärkeinä myös itsenäisiä yhteyksiä ulkopuolisiin tahoihin sekä laitoksen rahoittajiin ja yhteistyökumppaneihin. Tähtitieteen laitoksen rahoituksesta 80 prosenttia tulee yliopiston ulkopuolelta.
    ”Enemmistö laitoksen sisällä on tyytyväinen ulkopuolelle jäämiseen. Mutta muitakin mielipiteitä on ollut. Nyt on vuorossa työ laitoksen eheyttämiseksi”, Jetsu kertoo.
    Jetsu kiittää erityisesti laitoksen yhdistämistä vastaan äänestäneitä konsistorin opiskelijajäseniä ja lupaa, että laitos huolehtii tulevaisuudessa opiskelijoistaan.

Yhdistymistä vastaan äänestäneet perustelivat päätöstään muun muassa laitoksen sijainnilla Tähtitornimäellä. Yhdistyminen olisi voinut pahimmillaan pakottaa laitoksen luopumaan perinteisestä rakennuksestaan.
    Rakennus on yliopiston, mutta tontti kuuluu Helsingin kaupungille. Käytäntö sai alkunsa vuonna 1828, kun tsaari määräsi Tähtitieteellisen observatorion rakennettavaksi Ulriikkaporin vuorelle Unioninkadun päähän.
    Vuonna 1910 Helsingin kaupunki totesi, että vaikka kaupunki omistaa tontin, yliopistolla on kiinteistön vastikkeeton hallinta- ja käyttöoikeus niin kauan kuin kiinteistöä käytetään 14.1.1828 annetussa armollisessa määräyksessä tarkoitetulla tavalla. Jos tontti ei olisi tähtitieteen laitoksen käytössä, kaupunki voisi vaatia tontin käyttöönsä tai vähintäänkin pyytää tontista kallista vuokraa.

Heikki Valkama