Pyörähtäjät kiusaavat kovia luonnontieteitä

T:Teksti:

Matematiikan, fysiikan, kemian ja tietojenkäsittelytieteen laitoksilla on jo pitkään ollut ongelma: tulijoita laitoksille riittää, mutta moni opiskelija häipyy ensimmäisen lukuvuoden jälkeen.
    Matemaattisia aineita hyväksytään opiskelemaan noin puolet enemmän opiskelijoita kuin paikan ottaa vastaan. Aloittajista puolestaan arviolta 30-40 prosenttia keskeyttää opintonsa ensimmäisen vuoden aikana.
    Opiskelijat jatkavat opintojaan yleensä muualla, kun uravalinta on selkiytynyt ja ilmainen preppauskurssi käyty. Kovien luonnontieteiden laitoksilla pyörähtäjiä houkuttelevat etenkin lääketieteellinen tiedekunta ja Teknillinen korkeakoulu mutta myös muut tiedekunnat ja korkeakoulut.
    ”Toisena vuonna keskeyttäminen ei enää ole iso ongelma. Jos meillä aloittaa vuosittain noin 150 opiskelijaa, toisen vuoden kursseilla heitä on 100. Vuosittain valmistuu noin 70 kemistiä”, kertoo dosentti Jorma Korvenranta kemian laitokselta.
    Tiedekunnalle pyörähtäjät aiheuttavat monenlaista vaivaa: ensimmäisen vuoden opetus täytyy mitoittaa suurelle opiskelijajoukolle, uusien opiskelijoiden perustiedot vaihtelevat eivätkä pyörähtäjät ainakaan lisää laitoksille jäävien opiskeluintoa. Kovin kalliiksi he eivät kuitenkaan käy.
    ”On aika sama, järjestetäänkö peruskurssien luentoja 50:lle vai 100:lle. Laboratoriotöiden ja laskuharjoitusten järjestäminen onkin jo kalliimpaa”, sanoo professori Seppo Manninen fysiikan laitokselta.
    Ongelma ei ole uusi, ja sitä on yritetty ratkoa monin tavoin. Viimeisin ratkaisuyritys on Tuella ja taidolla -hanke, jolla pyritään vahvistamaan opiskelijoiden päämäärätietoisuutta ja laitoksiin sitoutumista.
    Toisaalta kaikki eivät edes pidä pyörähtäjiä erityisenä ongelmana: tilanne ei ole katastrofaalinen, ja sen kanssa on opittu elämään. Pelkästään sisäänottoa supistamalla ongelma ei ratkeaisi, Manninen ja Korvenranta kertovat.
    ”Miten pystyisimme sitten valitsemaan ne, jotka ovat tosissaan? Eihän keneltäkään voi kiristää vakuutusta tänne jäämisestä”, Korvenranta pohtii. ”Mikään valintakriteeri ei poista lääkikseen haluavia, sillä he ovat motivoituneita ja heillä on hyvä koulutausta. Toki toivoisimme, että lääkiksen valinnat perustuisivat enemmän ylioppilastutkintoon.
    ”Fysikaalisten tieteiden laitoksella olisi Mannisen mukaan valmiuksia pienentää sisäänottoa hieman, ja näin on vuosien mittaan tehtykin niin kuin muillakin laitoksilla. Suuriin uudistuksiin ei kuitenkaan olla ryhtymässä, sillä laitosten saama rahoitus riippuu myös aloituspaikkojen määrästä.
    Matemaattis-luonnontieteellisiä opiskelupaikkoja on vuosittain tarjolla noin 13 000, ja matemaattisia aineita hallitsevia ylioppilaita on ikäluokassa 6000-7000. Yliopistot, teknilliset korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut kilpailevat heistä lähes verisesti.
    ”Kovat tieteet eivät kai ole nyt muodissa huolimatta siitä, että valmistuneiden luonnontieteilijöiden työllisyystilanne on nyt ja tulevaisuudessa hyvä”, Manninen sanoo.

Kerttu Aitola
Kuva: Katriina Koskinen