Suomalaisten miesten siittiömäärät vähenevät. Ilmiö on tuttu teollistuneissa länsimaissa, ja turkulaisessa seurantatutkimuksessa havaittiin nuorten miesten siemennesteen laadun huonontuneen ensimmäistä kertaa nyt myös meillä.
Puoli vuosisataa sitten yhdessä millilitrassa suomalaista siemennestettä uiskenteli 120 miljoonaa siimahäntää, nyt vain 105 miljoonaa. Tanskalaisilla siittiöillä on sitäkin enemmän uimatilaa: millilitrasta löytyy vain 75 miljoonaa vipeltäjää.
Siittiökadon syyksi arvellaan ympäristömyrkkyjä ja arkielämän kemikaaleja. Jo parikymmentä vuotta on tiedetty Itämereen syydettyjen myrkkyjen rikastuvan ravintoketjussa ja aiheuttavan lisääntymishäiriöitä niin hylkeille kuin merikotkille.
Ihminen kuuluu ravintoketjussa samaan kastiin merikotkan kanssa. Jos maailman saastuneimman meren myrkyt kerääntyivät kotkiin, niin mikseivät myös ihmisiin. Ympäristömyrkyistä on vain vähän varmaa tietoa, ja arkielämän kemikaalien vaikutuksia voimme vain arvailla.
Hulluja lehmiä, dioksiinilla kyllästettyjä kaloja, ilmaston lämpenemisen kauhukuvia ja tuoreena joulunajan uutisena suomalaismiesten sperman laadun heikkeneminen. Viime aikoina kohu-uutinen on seurannut toistaan. Uhkakuvat lähestyvät yksilöllistä arkeamme.
Uutiset säikäyttävät. Moni joutuu aamun lehteä lukiessaan kauhistumaan: mitä enää uskaltaa ostaa, syödä tai juoda? Onneksi asiantuntijat rientävät rauhoittelemaan: ei syytä huoleen, olemme edelleen turvallisuusrajojen sisäpuolella, ja kaikki voi jatkua entiseen tapaan.
Esimerkiksi Itämeren kalojen dioksiini- ja järvikalojen elohopeapitoisuuksiin esitettiin ratkaisuksi monien kalalajien syöntiä. Silloin saa tasaisesti monia myrkkyjä eikä yhtä liikaa. Tässä tilanteessa antibiooteilla altaassa kasvatettu kirjolohi alkaa tuntua ihan hyvältä vaihtoehdolta.
Unet silmistä karistanut säikähdys hälvenee tehokkaimmin siirtymällä seuraavalle sivulle uusien uutisten pariin. Ja edellisestä tunteita liikauttaneesta kohu-uutisesta jää jäljelle vain pelko jonnekin alitajuntaan.
Kuitenkin kyse on yhteisistä, meitä kaikkia koskettavista ongelmista. Entä jos siemennesteen laatu heikkenee edelleen? Yksilötasolla lapsettomuuden surusta tulee osa yhä useampaa parisuhdetta, ja työntekijöiden ja veronmaksajien vähyydestä tulee yhteiskunnallinen ongelma. Mistä lisää suomalaisia? Kehitysmaistako?
Periaatteessa siittiökatoon on ”helppo” ratkaisu: pysäytetään meitä ympäröivän maailman saastuminen. Esimerkiksi luomutuotanto tarjoaa koeteltuja vaihtoehtoja.
Olemme tilanteessa, jossa saasteiden aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi keinoja löytyy, mutta tahtoa puuttuu. Muutos voi alkaa yksilöstä. Yhtenä aamuna lehteä lukiessaan hän ei uikaan uutisvirran mukana eteenpäin, vaan pysähtyy kysymään säikähdyksensä syytä, luomaan kokonaiskuvaa, omaa mielipidettä, etsimään vastuunkantajia, syitä ja seurauksia.
Muutosta odotellessamme voisimme kokeilla vaikkapa luomumiestuotantoa pohjoisen puhtailla mailla. Aiemmissa tutkimuksissa luomutilojen miesten siittiömäärä on nimittäin ollut omaa luokkaansa.
Laura Hiisivuori
