Ilmastonmuutos tappaa

T:Teksti:

Malaria, dengue-kuume ja muut tartuntataudit ovat levinneet viime vuosina ärhäkästi. Tutkijat kiistelevät, johtuuko leviäminen ilmaston lämpenemisestä ja pitäisikö myös pohjoisen pallonpuoliskon rikkaiden kansojen varautua kulkutautien hyökkäyksiin.
     Trooppisen terveydenhuollon asiantuntija Paul R. Epstein uskoo, että johtuu ja että pitäisi. Vaikka malaria on viime vuosikymmeninä saatu pohjoisella pallonpuoliskolla hyvin kuriin, nyt näyttää siltä, että tauti pyrkii takaisin. Syy on ilmastonmuutoksen, Epstein kirjoittaa Scientific American -lehden elokuun numerossa. Hän työskentelee Harvardin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.
    Nykyisin 45 prosenttia maailman väestöstä asuu alueella, jossa on vaara saada malaria. Eräiden ennusteiden mukaan seuraavan sadan vuoden aikana taudinaiheuttajat levittäytyvät alalle, jolla elää 60 prosenttia maailman ihmisistä, Epstein maalailee.
    Patogeenit kulkevat matkustavien ihmisten mukana. Mikäli vastassa on suotuisa ympäristö, ne jäävät ja leviävät, Epstein toteaa. Viime vuonna länsiniilinvirus ponnahti esiin New Yorkin kaupungissa ja tappoi seitsemän amerikkalaista. Malariaa puolestaan on 1990-luvulla puhjennut Teksasissa, Floridassa, Georgiassa, Michiganissa, New Jerseyssä ja New Yorkissa. Vuosikymmen oli Yhdysvalloissa ennätyksellisen lämmin.

Suomalaiset ovat tappavilta tartuntataudeilta suhteellisen turvassa, Auroran sairaalan infektiolääkäri Heli Siikamäki uskoo. Hän ei silti pidä Epsteinin huolta kokonaan perusteettomana.
    ”Hyttysenpiston välityksellä leviävät taudit, kuten malaria ja dengue-kuume, ovat alkaneet levitä alueille, joilla niitä ei aiemmin ole tavattu. Varsinkin dengue-tapaukset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti”, Siikamäki myöntää.
    ”Asiaan liittyy monia muitakin tekijöitä kuin lämpeneminen: ihmiset liikkuvat yhä enemmän, ja sotien ja luonnonmullistusten synnyttämät pakolaisvirrat kuljettavat taudinaiheuttajia uusille alueille. Mutta luonnonmullistuksiinhan kasvihuoneilmiö tietysti vaikuttaa.”
    Tulvien ja kuivien kausien entistä rajummat vaihtelut helpottavat tartuntatautien leviämistä, Paul R. Epstein väittää. Esimerkiksi El Niño ja La Niña -sääilmiöiden aikana malaria, kolera, ja muut hyttystenpistojen ja veden mukana tarttuvat taudit lisääntyvät. El Niñon kaltaisten sääilmiöiden ennustetaan yleistyvän, kun maailman ilmasto lämpenee.
     Haagin ilmastoneuvottelujen kaaduttua huoli on entistä akuutimpi.

Dengue-kuume on suomessa erittäin harvinainen, mutta viime vuosina siihen on sairastunut entistä useampi suomalainen. ”Jos ennen tapauksia oli yksi tai kaksi vuodessa, nyt on kymmenen”, Siikamäki suhteuttaa.
    Dengue on äkillinen viruksen aiheuttama kuumetauti. ”Suomessakin saattaa olla tapauksia, joita ei diagnosoida dengue-kuumeeksi vaan jotka paranevat itsestään”, Siikamäki kertoo. Vaara piilee siinä, että virus saattaa aiheuttaa kuolettavia sisäisiä verenvuotoja.
    Dengue ja malaria ovat Suomessa nykyisin aina tuontitauteja. Varsinaisilta epidemioilta suomalaisia varjelee maamme terveydenhuollon ja hygienian korkea taso.
    ”Malariaa levittäviä hyttysiä elää jo Suomessa, joten siihen ilmaston lämpeneminen ei tuo muutosta”, Siikamäki huomauttaa. Tarvittaisiin iso määrä sairaita, jotka vielä oleskelisivat hyttysten ulottuvilla, jotta tauti lähtisi leviämään.
    Malariaepidemia riehui Suomessa viimeksi toisen maailmansodan aikaan. Karjalan kannaksella rintamalinjan toisella puolella oli Neuvostoliiton eteläisistä valtioista tulleita sotilaita, joilla oli malaria. Hyttyset lensivät juoksuhautojen yli ja toivat taudin suomen puolelle.

Oikeudenmukaisuus on ilmastonmuutoksesta kaukana. Pohjoisen pallonpuoliskon rikkaiden kauhuskenaariot keskittyvät itsekkäästi teollisuusmaiden tulevaisuuteen. Huomaamatta jää, että köyhissä maissa ennusteet ovat jo täyttä totta.
     Raisuimmin malaria leviää nimittäin kehitysmaissa, joissa terveydenhuolto ei kykene pitämään tautia aisoissa. Jos taudin leviäminen sysätään ilmastonmuutoksen syyksi, huomio karkaa pois tärkeämmistä tekijöistä, väittää Paul Reiter, eräs maailman johtavista hyönteistieteilijöistä.
    Nyt pitäisi keskittyä kehittelemään lääkkeitä ja diagnosointitapoja, joilla tartuntataudit saataisiin kuriin myös köyhissä maissa, Reiter vaatii 23.9. ilmestyneessä New Scientist -lehdessä.

Kasvihuoneilmiöllä on muitakin terveysriskejä kuin malariaepidemiat. Esimerkiksi helleaallot tunnetusti nitistävät heikkokuntoisia. Erään ennusteen mukaan kuumien kausien aiheuttamat kuolemantapaukset kaksinkertaistuvat vuoteen 2020 mennessä. Jatkuva kuumuus myös edistää savusumun kerääntymistä ja levittää allergeenejä, mikä pahentaa hengityselinsairauksia.
    Lisääntyvät tulvat ja kuivuuskaudet koettelevat ihmisten terveyden lisäksi viljelykasvien kuntoa, joten kasvitaudit saattavat iskeä pelloille nykyistä helpommin.

Sanna Sommers
Kuva: Jenny Ersaari border