Helvetin Enkeleissä ärsyttää kaikkia se, että he vaikenevat – täydellisesti. Enkeleiden tiedotuspolitiikan voi määritellä seuraavasti: haastatteluja ei anneta, mutta ”sopivia” valokuvia saa ottaa. ”Sopivat” valokuvat tarkoittavat poseerauskuvia, joissa on lähinnä prätkiä, mustaa nahkaa ja aurinkolaseja.
Tämän tuppisuisuuden vuoksi tänä vuonna ilmestynyt enkeleiden pitkäaikaisen presidentin Ralph ”Sonny” Bargerin elämäkerta on poikkeustapaus, sillä vastoin enkeleiden periaatteita Barger todella kertoo jotain enkeleistä.
Mutta Barger ei olisi enkeli, jollei hän valitsisi sanojaan huolella. Samoin kuin poliisin puhuessa enkeleistä, myös Bargerin ollessa äänessä vastuu on kuulijalla.
Tällä varauksella Bargerin kirja on ensiluokkainen johdatus Helvetin Enkelin mielenmaisemaan.
Barger kertoo avoimesti teoista, jotka eivät sovi lainkaan yhteen tavallisten moraalikäsitysten kanssa sekä vääristelee ja puhuu itsensä pussiin yrittäessään tehdä enkeleistä mainettaan parempia.
Barger korostaa, kuinka helvetinenkeliydessä on kyse nimenomaan moottoripyöräharrastuksesta. Sitten hän kertoo enkeliveljestään, jolle moottoripyöräily on välttämätön paha, koska tätä kiinnostaa vain itse jäsenyys.
Bargerin mukaan enkeleiden seurassa naiset ovat aina turvassa. Mutta toisaalta, kun eräällä enkeliveljellä on riitaa tyttöystävänsä kanssa, Barger neuvoo: ”Jos haluat tappaa tuon vitun nartun, häipykää ja hoida asia tien päällä. Älä nitistä häntä kaikkien edessä, koska me olemme kurkkua muuten kyllästyneitä siihen.”
Barger painottaa, ettei oikea Helvetin Enkeli pakene koskaan tappelua. Paria sivua myöhemmin, kun Oaklandin (Bargerin oma jengi) ja San Franciscon alaosastojen välillä on sotatila, Barger ottaa jalat alleen kahden hänen seuralaisensa jäädessä sanfranciscolaisten nuijittaviksi.
Eli käännös: Barger väittää toistuvasti A ja ei-A. Logiikassa tällaisia toisensa kumoavia lauseita kutsutaan ristiriidaksi, ja ristiriidasta voi puolestaan päätellä mitä tahansa.
Joten minä päättelen. Bargerin kertoman perusteella Helvetin Enkelit ovat väkivaltaisia ja piinkovia karjuja, joiden kanssa ei kannata olla huonoissa väleissä.
Vitsi on vain siinä, että enkeleitä on vähän ja ihmisiä todella paljon, ja lisäksi enkelit pyrkivät elämään mahdollisimman pitkälle omissa oloissaan, joten heidän kanssaan ei joudu tekemisiin, jollei itse sitä halua.
Lisäksi enkelit syyllistyvät paljon vähemmän rikoksiin, kuin mitä heidän edesottamuksiensa raflaavan uutisoinnin perusteella voisi luulla.
Suomessa tapahtui viime vuonna ennakkotietojen mukaan 142 henkirikosta, 26 223 pahoinpitelyä ja 11 674 huumausainerikosta. Kaikista moottoripyöräjengiläisistä, ei siis pelkästään Helvetin Enkeleistä, tehtiin samana ajanjaksona noin 400 rikosilmoitusta.
Helvetin Enkelit eivätkä muutkaan moottoripyöräjengiläiset syyllistyneet yhteenkään henkirikokseen. Pääosin heitä epäiltiin tietysti rikoksista rankimmista, eli huumejutuista ja pahoinpitelyistä, mutta kaiken kaikkiaan noin 400 rikosilmoitusta on vähän, kun ottaa huomioon, että niitä tehtiin yhteensä 742 088 vuonna 1999.
Tämänkeväinen kolmen jengiläisen kuolemaan päättynyt eri jengien välienselvittely Lahdessa oli synkkä episodi, totta kai, mutta se ei vielä muuta yleiskuvaa.
Kyllä, Helvetin Enkelit ja muut moottoripyöräjengiläiset syyllistyvät vakaviin rikoksiin. Ei, vaikka nämä rikokset ovat vakavia, niitä tapahtuu niin vähän, että niiden vuoksi ei pidä säätää kokoontumisvapautta rajoittavia lakeja.
Tällaiset lait sitä paitsi vaikuttaisivat jengiläisiin hyvin vähän, sillä Helvetin Enkelit kuten muutkin moottoripyöräjengiläiset ovat jo nyt erittäin lainkuuliaista joukkoa. He vain noudattavat omia lakejaan.
Ehkä tässä piilee sitten se konsti, jolla järjestäytynyt yhteiskunta voisi laittaa Helvetin Enkelit ja muut jengiläiset kuriin. Toisin sanoen poliisin pitäisi ruveta pelaamaan jengiläisten omilla säännöillä.
Eli siis miten? Annetaan Sonny Bargerin kertoa, kuinka Oaklandin Helvetin Enkelit menettelivät, kun kilpaileva jengi yritti tunkeutua heidän alueelleen ja varasti vielä kaiken huipuksi Bargerin prätkän.
Helvetin Enkelit kokosivat syypäät yhteen paikkaan ja sitten: ”…aloimme rangaista heitä. Yksi kerrallaan me ruoskimme heidät, hakkasimme heitä niittivyöllä ja murskasimme heidän sormensa pallovasaralla. Eräs heistä huusi meille: ’Miksette vain pane toimeksi ja tapa meitä?’ Sitten veimme heiltä moottoripyörät, myimme ne ja lakkautimme koko kerhon.”
Sapient sat.
Ymmärrettävästi meidän järjestäytynyt yhteiskuntamme ei voi käyttää Bargerin menetelmiä, joten näyttää siltä, että meidän kaikkien, poliisin mukaan luettuna, on opittava elämään enkeleiden ja muiden jengiläisten kanssa.
Barger antaa muistelmissaan kaksi hyvää neuvoa, jotka Helvetin Enkeleiden läheisyydessä kannattaa muistaa.
Ensiksi. Helvetin Enkelit eivät tunne käsitettä ”reilu tappelu”. Jos Helvetin Enkeli on joutumassa tappelussa alakynteen, muut jengiläiset tulevat automaattisesti avuksi.
Toiseksi. Helvetin Enkeleille heidän liivinsä ovat kaikki kaikessa. Ne eivät ole yksityistä vaan kerhon omaisuutta. Liivejä ei saa käyttää kukaan muu kuin täysjäsen ja pelkkä liivien koettaminenkin on hyvä tapa saada pahasti turpaan.
Juhana Rossi
