Yliopisto ja AMK:t yhteistyöhön

T:Teksti:

Hei humanisti, kiinnostaisiko yhdistää tutkintoon sivuaineeksi korkeakoulutasoista hitsausta, moottoritekniikkaa tai hydrauliikkaa Helsingin ammattikorkeakoulusta? Miten kävisi matemaatikolle muutama kurssi kauneudenhoitoalan koulutusohjelmasta?
    Työnantajat ainakin penäävät yllättäviä ja monipuolisia aineyhdistelmiä tulevilta työntekijöiltään, ja ammattikorkeakoulut lupailevat, että yliopisto-opiskelijat saattaisivat päästä vapaille kurssipaikoille, kunhan AMK-opiskelijat vastavuoroisesti pääsevät suorittamaan vapaavalintaisia kurssejaan yliopistoon.
    Helsingin yliopiston opintoasiain-osaston osastopäällikkö Anna-Riitta Piilonen selvittää parhaillaan yliopiston rehtoraatille, kannattaako yliopiston ja pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen edes harkita opinto- ja koulutusyhteistyötä. Aiheesta on jo pitkin kevättä seminaariristeilty yliopiston ja ammattikorkeakoulujen opintoneuvojien voimin.
    Opintohallinto tuntuu junttaavan opintoasterajat ylittävää opiskelua, vaikka samalta suunnalta kuuluu myös mutinaa siitä, että kukin pysyköön duaalimallissa omalla reviirillään.
    Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu rinnakkaisista ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektoreista, joilla kummallakin periaatteessa on omat tehtävänsä ja tavoitteensa.

Räätälöityjä kursseja

Tällä hetkellä ammattikorkeakoulut ovat yliopistoja kiinnostuneempia yhteistyöstä, arvelee HYY:n hallituksen jäsen ja koulutuspoliittisen jaoston puheenjohtaja Janne Impiö.
    Mikä ammattikorkeakouluissa kiinnostaisi yliopiston opiskelijoita?”Uskon, että eniten käytännölliset taloustieteen kurssit”, Anna-Riitta Piilonen vastaa.
    Piilonen arvelee, että todennäköisintä yhteistyötä on se, että yliopisto ostaa opiskelijoille ammattikorkeilta räätälöityjä käytännön taloustieteen kursseja.
    Jo nyt Helsingin yliopisto ostaa Helsingin kauppakorkeakoululta liiketaloustieteiden opintokokonaisuuden 150 yliopistolaiselle ja maksaa paketista 500 000 markkaa.
    ”Ammattikorkeat on vahvoja työelämän läheisissä tiedoissa. Tietysti siellä on myös aloja, joita yliopisto-opiskelijat eivät suurin surminkaan menisi opiskelemaan”, Piilonen sanoo.
    Impiöstä ainakin aluksi ongelmana ovat ennakkoluulot: ammattikorkean kursseihin suhtaudutaan epäilevästi, varsinkin, jos tarjolla on korkeakoulunkin kursseja JOO-sopimuksen (joustava opinto-oikeus) kautta.Janne Impiöstä ykkösongelma on, kuinka vaihto-opinnot ammattikorkeiden kanssa rahoitetaan.
    ”Jos AMK-opiskelijoille ei ole erillisrahoitettuja kiintiöitä kursseille, on vaara, että perusopetus kärsii.”
    Yliopisto on viime vuosina saanut opetusministeriöltä vuosittain noin kaksi miljoonaa markkaa niin sanottua sivuainetukirahaa, jolla on kustannettu JOO-vaihtoa. Yliopisto maksaa toiselle korkeakoululle opiskelijoiden opinnoista 400 markkaa per suoritettu opintoviikko.Piilonen valmistelee yliopiston johtoryhmälle selvitystä, voisiko sivuainetukirahaa käyttää myös ammattikorkeakouluopintoihin. Janne Impiö ei tätä kannata. Sivuaineopintorahojen käytöstä päätetään yliopiston ensi syksyn tulosneuvotteluissa.

AMK-kurssit eivät kelpaa tutkintoon

AMK-opintojen hyväksyminen osaksi yliopistotutkintoa on myös ongelmallista. Eri koulutusohjelmien ja tutkintojen sisällöistä ei ole olemassa yksiin kansiin kasattua koulutusopasta, ja erilaisia koulutusohjelmia on yli 300. Nyt toimiviin noin 30 ammattikorkeakouluun on sulautettu noin 200 erillistä oppilaitosta.
    ”AMK-kurssien sisällöt eivät yksinkertaisesti vastaa yliopiston tutkintovaatimuksia”, Impiö sanoo.
    Kasvatustieteellinen, valtiotieteellinen ja matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ovat päättäneet, että ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintoja ei voi sisällyttää yliopistotutkintoon.
    ”Yksittäisen yliopisto-opiskelijan on tällä hetkellä lähes mahdotonta yrittää sisällyttää tutkintoonsa ammattikorkeakoulukursseja”, Piilonen sanoo.
    Sekä Piilonen että Impiö ihmettelevät opetusministeriön tekemää koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa vuosille 1999-2004, jossa lähdetään siitä, että ennen yliopisto-opintoja suoritetuista ammattikorkeakoulun opintoviikoista pitäisi hyväksyä puolet osaksi yliopistotutkintoa.

Anna-Liina Kauhanen
Piirros Inari Savola