Valtioneuvoston ja eduskunnan suhtautuminen sekä Suomen tiedepolitiikkaan että opiskelijan asemaan on viime vuosina ollut käsittämättömän kevytkenkäistä.
Pääministeri Lipposelle ja opetusministeri Raskille riittivät eläinlääketieteellisen tiedekunnan muuttohankkeeseen puhtaasti aluepoliittiset syyt, jotka naamioitiin vain vaivoin.
Raskin ylenkatsova suhtautuminen korkeakoulumaailmaa ja erityisesti Helsingin yliopistoa kohtaan on näkynyt hänen puheissaan ja toimissaan koko hänen lyhyen ministerikautensa ajan. Rask oli ministerivalintansa jälkeen haluton tapaamaan ”muita kuin tärkeimpiä” alansa vaikuttajia. Odotuslistalla oli pitkään myös Helsingin yliopiston kansleri Ihamuotila, jolla on läsnäolo-oikeus valtioneuvoston kokouksissa, kun niissä käsitellään yliopistojen asioita.
Rask ei ole myöskään toistuvista yrityksistä huolimatta myöntänyt haastattelua maan johtavalle tiedelehdelle, Yliopistolle, eikä maan suurimmalle opiskelijalehdelle, Ylioppilaslehdelle.
Jos opetusministeri olisi saanut päättää, eläinlääkiksen marraskuussa alkanut pallottelu jatkuisi edelleen. Helsinkiin jäämiseen päättyneessä valtioneuvoston äänestyksessä hävinneellä puolelle oli Raskin ja Lipposen rinnalla myös opiskelija-asioista vastaava kulttuuriministeri LindÚn.
Toinen päättymätön farssi on ollut opintotukijärjestelmä, jonka uudistuksissa on toki siirrytty vähitellen pois käsittämättömästä lainapohjaisesta mallista. Tuen taso on vain jäänyt jälkeen muun muassa vuokra-asuntotilanteen kuumenemisesta johtuneesta elinkustannusten noususta.
Kela perii nyt sudeksi osoittautuneeseen opintotukilakiin nojautuen töissä käyneiltä opiskelijoilta palkkatuloja, ei ainoastaan tukia korkojen kanssa. Yhden kuun opintotuen eli 1 540 markan kuittaaminen saattaa maksaa opiskelijalle 5 500 markkaa, jos hän on ansainnut vuoden aikana yli sallitun tulorajan.
Ministeri LindÚn lupaa, että jatkossa asia korjataan, mutta väläyttelee samalla tulorajojen kiristämistä.
Kaavailut ovat kohtuuttomia, mikäli opintotuen tasoa ei samalla nosteta reilusti ylöspäin. Ja sitä tulee tuskin tapahtumaan.
Jan Erola
päätoimittaja
Vastapääkirjoitus: Sosiaalipummien metsästysaika
Kun iso mies suuttuu, siitä on leikki kaukana. Vuoden sisällä päätoimittaja Erola on jo kolmesti kurmottanut yläkerrassa opetusministeri Raskia.
Päätoimittaja taitaa kuulua pääministerin kanssa samaan herkkähipiäisten isojen poikien klaaniin. Älä rupee mulle, tai nahkurin orsilla tavataan, kuuluu tämän sakin iskulause.
Erola ei ole aiemminkaan peitellyt avannonviileitä tunteitaan opetusministeri Raskia kohtaan. Viimeinen niitti Erolalle oli ilmeisesti se, että opetusministeri kehtasi olla antamatta Erolalle haastattelua. Koska Rask ei ole antanut paljon muillekaan haastatteluja, alla on tiivistelmä hänen kotisivuiltaan löytyvästä 101 kysymyksestä ja vastauksesta:
Tuoksu, jonka muistat aina? ”Maija-mummon porstuan kaapin haju ja ensimmäisen deodorantin tuoksu.”
Mitä haluaisit osata? ”Soittaa mandoliinia ja maalata öljyväreillä.”
Oletko kuuhullu? ”Kyllä.”
Ketä Muumilaakson hahmoa eniten muistutat? ”Nuuskamuikkusta.”
Erolaa ehkä lohduttaa tieto, että haastattelussa Rask kertoo lukevansa sanomalehdestä ensimmäiseksi pääkirjoituksen.
Raskin ministerihommien lisäksi Erola on löytänyt farssin piirteitä myös opintotukijärjestelmästä. Farssia enemmän opintotuen karhuaminen muistuttaa metsästystä.
Sosiaalipummijahdissa opiskelijat ovat otollista riistaa, sillä heillä ei ole rauhoitusaikaa. Kansalainen! Tiesitkö, että juuri he juhlivat öisin sinun veromarkoillasi!
Sitä kansalaiselle ei kerrota, että 75 prosenttia nykyopiskelijoista on nöyriä veronmaksajia, jotka kantavat veromarkkansa suurten ikäluokkien eläkekassaan jo parikymppisestä alkaen.
Itsenäisesti asuvan opiskelijan toimeentulosta opintotuki kattaa hikisesti vähän yli puolet, kertoo viime syksynä tehty HYY:n selvitys. Kun asumislisä ja opintotuki riittävät yhteensä kalliolaisen siivouskomeron vuokraan, ei jää muuta järkevää vaihtoehtoa kuin mennä töihin tai lypsää vanhemmilta.
Mutta osaisiko hallituksen Nuuskamuikkunen kertoa, mistä lypsävät ne opiskelijat, joiden vanhemmat jonottavat viereisellä sosiaaliluukulla?
Jaakko Lyytinen
Koko Raskin haastattelu osoitteessa www.eduskunta.fi/fakta/edustaja/383/sivu3.htm
