Musiikkitaivaan tähdet eivät Suomessakaan syty itsestään. Tärkeimpiä tähtitehtaita ovat levy-yhtiöt ja sähköiset mediat. Suurimpia yhtiöitä kiinnostaa musiikin tuotanto-, mainostus- ja soittokanavan yhdistäminen saman katon alle.
Harvalla aloittelevalla yhtyeellä käy yhtä hyvä tuuri kuin Tiktakilla. Pohjois-Helsingin bändikoulussa treenanneen tyttöbändin opinahjoa sattui vetämään Petteri Kokljuschkin, Suomen Universal Musicin toimitusjohtajan Gugi Kokljushckinin veli. Keski-ikäisten äijien kirjaimellinen hyvä veli -kerho toimi, ja teiniyhtyeestä päätettiin vajaa vuosi sitten tehdä tähti.
Levytyssopimuksen solmimisen jälkeen Universalin koneisto alkoi jauhaa yhtyeelle imagoa ja nostattaa median kiinnostusta. Saman-aikaisesti eturivin kotimaiset biisintekijät Aikakoneen Maki Kolehmaisesta lähtien pantiin nikkaroimaan bändille hittejä. Pari kuukautta myöhemmin yhtyeeltä ilmestyi debyyttisingle ja sitä markkinoiva video.
Lokakuussa Tiktak voitti toisella singlellään Jyrki Hit Challenge -kilpailun, mikä nosti Lopeta-kappaleen muun muassa Radiomafian soittolistalle. Hype alkoi olla sen verran suurta, että oli aika julkaista pitkäsoitto, joka nousi suoraan listojen kärkeen.
Viisikymppisten miesten arvio teinityttöjen kaupallisesta potentiaalista oli osunut nappiin ja Universalin tuotteistus toimi täydellisesti.
Tällä viikolla bändille luovutettiin platinalevy Frendit-albumista, joka on myynyt lähes 60 000 kappaletta.
Tähtiä tyhjästä
Radiomafian musiikkipäällikkö Ville VilÚn tietää, että tähtiä voidaan tehdä miltei tyhjästäkin, mutta kenestä tahansa tähteä ei tule.
”Kyllähän isoimpien yhtiöiden koneistot ovat sellaisia, että jos on jonkin verran talenttia, tähden pystyy tekemään vaikka mistä. Tehtiinhän Matti Nykäsestäkin tähti, mutta hän olikin maailmanmestari ja olympiavoittaja.”
Suomen tärkeimmät tähtientekijät löytyvät suurimmista levy-yhtiöistä ja mediasta. Kun rocklehti Rumba kysyi kolme vuotta sitten alan vaikuttajilta, ketkä käyttävät suurinta valtaa kotimaisessa popbisneksessä, kärkikymmenikköön kipusi neljä levy-yhtiöihmistä, neljä mediamaailman edustajaa ja kaksi konserttijärjestäjää.
Kyselyssä viidenneksi sijoittunut toimittaja Ilkka Mattila uskoo, että valta tehdä tähtiä on edelleen samoissa käsissä: ”Voi olla, että myös ohjelmatoimistot ovat nousseet entistä keskeisimmiksi.”
Tähtien tekeminen tehostuu jatkuvasti. Käytännössä tämä johtuu vallan keskittymisestä ja musiikkiteollisuuden toimijoiden määrän vähenemisestä. Alan suurimmissa yhtiöissä on kasvavaa kiinnostusta yhdistää musiikin julkaisu-, mainonta- ja levitystoiminta saman katon alle.
”Japanissa on ollut jo pitkään niin, että samat omistajat omistavat levy-yhtiöt, radioasemat ja näitä agentuureja. Amerikasta lähtenyt monikansallinen SBX-ohjelmatoimisto on tullut vahvasti Eurooppaankin. Ketju omistaa Yhdysvalloissa isoja areenoita ja radioasemia”, Ilkka Mattila muistuttaa.
Saman katon alle
Suomessa yhdistelmäkonseptia on kokeillut muun muassa MTV3, jonka ideoima Tangomarkkinat-tapahtuma on kanavoinut vuosien ajan yhtiön alaiselle MTV-Musiikille uusia huippuartisteja. Artistit saavat ilmaista media-aikaa maikkarin ohjelmissa ja yhtiön omistamalla Radio Nova -kanavalla.
MTV3:n, Tangomarkkinoiden ja Auraviihde-ohjelmatoimiston muodostamaa pyhää kolmiyhteyttä pidetäänkin yhtenä kotimaisen viihdemusiikin vahvimmista valtakeskittymistä.
Poko Rekordsin toimitusjohtaja Epe Helenius uskoo, ettei yhdistelmämalli tule ainakaan lähiaikoina yleistymään Suomessa. ”Jos media joutuu tekemään ohjelmavalintoja, joissa on oma lehmä ojassa, niin pitkällä tähtäimellä se voi olla kokonaisuudelle vahingollista.”
MTV-musiikkia vetävä Ari Oinonen on eri mieltä. ”Maailma menee eteenpäin ja enemmän ja enemmän asioita puristellaan yhteen ja katsellaan niitä samanlaisten lasien läpi. Jos tuotetta ja sen markkinointia pystytään kehittämään, niin kyllähän se on kaikkien intressissä.”
MTV-musiikki voisi hyödyntää myös Jyrki-ohjelmaa omassa markkinoinnissaan, mutta yhtiön ainoaksi nuorisoyhtyeeksi on jäänyt toistaiseksi Nylon Beat. ”Me on haluttu toimia tämän suomalaisen perinteisen perusiskelmän puitteissa”, Oinonen sanoo.
Median mahti
Jyrkin ohella merkittävin suomalainen poptähtien tekijämedia on Radiomafia. Sen merkitys näkyy muun muassa levy-yhtiöiden lobbausponnisteluista. Kanavalla käy viikossa yli miljoona kuuntelijaa ja jos joku uusi artisti pääsee kanavan soittolistalle, menestys poikii lisää menestystä.
”Levy-yhtiöt ovat firmoja, joiden tehtävä on tuottaa rahaa osakkeiden omistajille. Tavallaan koko niiden toiminta on lobbausta, ne pyrkivät saamaan levynsä soittolistalle. Me ollaan niin kuin ravintola, joka valitsee asiakkaansa”, kanavan musiikkipäällikkö Ville VilÚn sanoo.
Kotimaisten musiikkilehtien levikki on niin paljon sähköisiä medioita pienempi, että tähtitehtailijoiksi niistä ei ole. Myös levy-yhtiöiden liehittely on tällä puolella heikompaa.
”Ne reagoivat tavattoman harvoin. Ne lähettelee pinssejä tai tarroja tai muuta roskaa, mutta en mä ole moneen vuoteen saanut edes jouluksi yhtään pulloa alkoholia, mistä olen hyvin katkera”, muun muassa Rumbaa päätoimittanut Ilkka Mattila naurahtaa.
Huipulle tähtäävät artistit osaavat arvostaa kaikkien tiedotusvälineiden tukea. Esimerkiksi Apulanta lahjoitti ensimmäiset kultalevynsä Rumballe, Soundille ja Radiomafialle kiitokseksi näiden yhtyettä kohtaan osoittamasta ymmärryksestä.
Mikko Metsämäki
