Lapinjärvi on 3 000 asukkaan kunta itäisellä Uudellamaalla. Kunnassa on kaksi vanhaa puukirkkoa, ilotyttöjen suosima hotelli sekä siviilipalveluskeskus.
Tänä vuonna sivarikeskuksessa suorittaa viiden viikon koulutusjakson 1 780 sivaria, joista suurin osa jatkaa suoraan varsinaiseen palveluspaikkaansa. Ne, jotka eivät ole onnistuneet hommaamaan työpaikkaa, voivat anoa lykkäystä tai jäädä suorittamaan palvelustaan Lapinjärven ”legioonaan”. Pahimmillaan legioonassa on tänä vuonna tappanut aikaa yli 50 sivaria.
Kovat piippuun
Syyskuun lopussa legioonalaisten puuduttavan päivärytmin rikkoi komennus huumetestiin. Paristakymmenestä legioonalaisesta puolet antoi positiivisen virtsanäytteen. Lähinnä kannabistuotteita nauttineet kaverit siirrettiin oikopäätä E-luokkaan eli määräaikaiselle vapautukselle terveydellisten syiden perusteella.
”Täällä oli liikkunut huhuja, että kaverit käyttää erilaisia aineita. Ihan kavereiden oman terveydentilan kannalta oli parempi tehdä näin”, sivarikeskuksen toimistopäällikkö Mika Paloposki sanoo.
Keskuksen johtaja Eero Soinio perustelee testejä normaaleiksi valvontatoimiksi, koska oli aihetta epäillä huumeiden käyttöä: ”Nämä miehet, joita se koski, ovat meillä työpalvelussa ja meillä on oikeus valvoa heidän työkykyään ja terveydentilaansa.”
Valtion kiljua
Legioonalaisen elämä ei ole erityisen rikasta. Keskus keksii heille täytetoimintaa, mutta suurin osa ajasta kuluu kämpillä makoiluun ja seuraavan ruokailun odotteluun. Vaihtelua etsitään keskikaljasta tai pilven pössyttelystä.
Koulutusjaksonsa alkusyksystä suorittanut helsinkiläinen siviilipalvelusmies kertoo törmänneensä Lapinjärvellä sivariin, jolta keskus takavarikoi tämän sienet. Sen jälkeen kaveria ei keskuksessa enää näkynyt. Toisten legioonalaisten harrastuksena oli puolestaan valmistaa ”valtion kiljua” keskuksen keittiöstä varastetuista aineksista.
Sivarien ja totaalikieltäytyjien oikeuksia ajavalle Aseistakieltäytyjäliitolle (AKL) huumeratsia on kiusallinen, koska kärähtäneiden suuri määrä voi vahvistaa stereotypiaa sivareista huumeita vetävinä hippeinä. Kyselytutkimusten mukaan sivareiden ja varusmiesten huumeiden käytössä ei kuitenkaan ole merkittävää eroa.
Laittomat testit?
Aseistakieltäytyjäliitto pitää legioonalaisten määräämistä huumetesteihin laittomana. Liiton lakiasiainsihteeri Juha Keltti kantelee testeistä oikeusasiamiehelle. Sivarikeskuksesta korostetaan, että testit olivat vapaaehtoisia. Legioonasta lomalle lentänyt 19-vuotias sivari kuitenkin sanoo, että testeistä kieltäytymisen kerrottiin merkitsevän samaa kuin positiivisen näytteen antaminen.
AKL:ssä epäillään, että sivarikeskus halusi huumetesteillä päästä legioonalaisista eroon. Keskuksessa kuukausia oleskelevat sivarit ovat ruuhkauttaneet asuintiloja. Kesällä tilapäismajoitusta jouduttiin järjestämään opetustiloissa ja läheisissä hotelleissa. Paremman palveluspaikan etsiminen ei kaikkia legioonalaisia kiinnosta eikä mielekkäitä töitä ole aina tarjolla.
”Ei kukaan legioonassa jaksaisi lojua ja vetää huumeita, jos olisi kunnon palveluspaikka. Tilanne on yksinkertaisesti se, että palveluspaikkoja ei riitä kaikille. Mun käsitykseni mukaan näillä henkilöillä ei ole ollut mitään ongelmia selvitä työtehtävistä”, AKL:n järjestösihteeri Sampsa Oinaala sanoo.
AKL ja sivarikeskus käsikähmässä
Syyskuinen huume-episodi on uusin näytös Lapinjärven sivarikeskuksen ympärillä käyneessä kuohunnassa. Viime vuonna keskus nosti oikeusjutun paikassa palvellutta sivaria vastaan tämän myöhästyttyä viisi kertaa töistä. Iltapäivälehdet leimasivat sivarin saatananpalvojaksi. Aseistakieltäytyjäliiton lakiasiainsihteeri Juha Keltti ajoi sivarin asiaa, mutta tämä tuomittiin vankeuteen. AKL on myös valittanut työministeriöön keskuksen heikoista asunto-oloista ja ruokailun epäkohdista.
Sivarikeskuksen ja AKL:n välinen kädenvääntö on henkilöitynyt keskusta johtavan Eero Soinion sekä AKL:n Juha Keltin ja Sampsa Oinaalan keskiseksi nokkapokaksi. Aiemmin keskuksessa palvelustaan suorittanut Oinaala on saanut paikkaan porttikiellon, ja sivariasioista luennoinutta Kelttiä ei ole enää tänä vuonna kutsuttu keskukseen puhumaan.
”Mistään porttikiellosta ei Keltin kohdalla ole kysymys, vaan siitä, että me käytämme vain laadukkaita luennoitsijoita.”, Soinio sanoo. ”Meillä on valtavasti asiantuntemusta siviilipalvelualan luennoinnista, eikä hän voi ajatella, että hänellä on jokin monopolioikeus puhua tästä aiheesta.”
Oinaalan porttikieltoa perustellaan sillä, ettei hänkään enää luennoi keskuksessa.
Oinaala itse sanoo, että hänet hiillostettiin pois Lapinjärveltä sen jälkeen, kun hän oli valittanut sivariasioista vastaavaan työministeriöön viikonloppuruokailukäytännöistä, jotka eivät hänen mukaansa täyttäneet lain vaatimuksia. ”Keskus on ottanut sellaisen kannan, että he eivät siedä mitään kritiikkiä ja mitään muutoksia ei tehdä.”
AKL uskoo, että asiat paranisivat heti, jos Soiniosta päästäisiin eroon. ”Kyllä mä luulen, että siellä olisi moni asia paremmin, jos hän vähän muuttaisi asennettaan tai johtaja kokonaan vaihtuisi”, Keltti sanoo.
Soinio puolestaan kyseenalaistaa AKL:n edustavuuden sivareiden asioiden ajajana: ”Mun käsittääkseni heidän jäsenmääränsä on hyvin pieni ja suurin osa sivareista ei halua olla missään tekemisissä järjestön kanssa.”
AKL:ssä on noin 1 500 jäsentä.
Mikko Metsämäki
Piirros Inari Savola
