Opiskelijoiden asumisen tuki piti yhdistää sulassa sovussa ilman että valtion budjetti liikahtaisi senttiäkään. Kun rahoja lähdettiin siirtämään, iski valtiovarainministeriö väliin ja teki 130 miljoonan markan virtuaaliryöstön.
Opiskelijat eivät sitä itse tienneet, mutta vapun tienoilla heidät ryöstettiin. Ryöstö on ehkä liian rankka sana, mutta se kuvaa valtiovarainministeriön toimia operaatiossa, jossa opiskelijoiden asumisen tukijärjestelmät piti yhdistää.
Surullinen tarina alkaa viime vuodesta, jolloin päätettiin yhteisymmärryksessä laittaa opintotuen asumislisällä olevat opiskelijat sekä Kelan yleistä asumistukea saavat samalle viivalle. Opiskelijoiden asumista pohtinut Opas-työryhmä ehdotti, että kaikille opiskelijoille annettaisiin asumislisää 80 prosenttia vuokrasta aina 1 275 markkaan asti.
Työryhmä laski, että uudistus menisi ilman vaikutuksia valtion budjettiin. Samalla se korottaisi asumislisää ensimmäistä kertaa 1990-luvulla.
Valtiovarainministeriön virkamiehillä oli kuitenkin toiset suunnitelmat.
Huhtikuussa uudistus kirjattiin hallitusohjelmaan, mutta prosentteja tai markkamääriä ei mainittu. Toukokuun alussa yhdistämisestä tehtiin periaatepäätös valtion budjetin kehyksistä sovittaessa. Niinpä ympäristöministeriön kukkarosta lähti virtuaalisesti liikkeelle summa, joka vastasi yleistä asumistukea saavien opiskelijoiden menoja tulevina vuosina. Mutta sitten iski valtiovarainministeriö. Se veti päältä pois summan, joka vaihtelee laskutavan mukaan 130 miljoonasta 200:aan ja antoi loput opetusministeriölle. Virkamiehet ympäristö- ja opetusministeriössä olivat ihmeissään ja ovat vieläkin. Kukaan ei tiedä, miksi valtiovarainministeriö ja hallitus yleensä halusivat taas leikata opiskelijoiden tuista. Edellisen kerran napsastiin, kun Paavo Lipposen ensimmäinen hallitus astui virkaan keväällä 1995.
Heinäkuun budjettiriihessä esitys täsmentyi sen verran, että opiskelijat saisivat 70 prosenttia vuokrastaan, joka voi olla korkeintaan 1 275 markkaa. Näin säästö valtiolle olisi laskujen mukaan 130 miljoonaa markkaa.
Nousi hirveä älämölö. Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmä kritisoi päätöstä ja vaati sitä uudelleen neuvoteltavaksi. Myös vihreiden ja Vasemmistoliiton johtajat paheksuivat leikkausta. Kokoomus on pysynyt sillä kannalla, että budjetti on budjetti eikä sitä pidä avata, koska se on budjetti.
Opiskelijoiden asumisen kohtalo ratkaistaan joulukuun puolivälissä, kun budjetista äänestetään eduskunnassa. Toiveita paremmasta ratkaisusta on, sen verran hurjilla kierroksilla politiikan huhumylly pyörii.
Ja kävi miten kävi, uudistukset tulevat voimaan asteittain 1. toukokuuta 2000 lähtien puolentoista vuoden aikana.
Vuokrat nousevat tukia nopeammin
Sinänsä opiskelijoiden 130 miljoonaa on naurettava summa valtion reilun 193 000 miljoonan markan budjetissa. Sitä paitsi valtiovarainministeriö muistuttaa, että suurimmalla osalla opiskelijoista tuki nousisi jopa 39 markkaa kuukaudessa. Miksi päätös herättää sitten niin suuria intohimoja?
Yksinkertainen syy on, että leikkaus veisi rahaa opiskelijoilta, joiden tuki on johdonmukaisesti laskenut koko 1990-luvun. Kun opintoraha vuonna 1992 oli 1 570 markkaa ja asumislisä korkeimmillaan 900 markkaa, ovat ne nyt 1 540 ja 854 markkaa.
Onhan sekin paljon ilmaista rahaa, yhdeksältä kuukaudelta 21 564 markkaa miinus verot. Mutta asumislisä on jäänyt täysin jälkeen vapaiden markkinoiden vuokrien noususta.
Asumislisää maksetaan tällä hetkellä kaikille yksin tai solussa asuville opiskelijoille 67 prosenttia vuokrasta 1 275 markan vuokraan asti. Heitä on keskimäärin 95 000. Tarkkaan ei tiedetä, kuinka moni asuu edullisessa opiskelija-asunnossa ja kuinka moni vuokralla, mutta valistunut arvio on, että reilu kolmasosa yksinäisistä majailee opiskelija-asuntolassa.
Keskimääräinen vuokra yksinäisillä oli viime vuoden keväällä 1 312 markkaa koko maassa, Uudellamaalla 1 384 markkaa. Jo tämä kertoo, ettei vuokrakatto ole enää ajanmukainen. Sitä paitsi lukujen mukaan asumislisän saajista vain yksi kymmenestä maksaa yli 2 000 markan vuokraa.
Opiskelijoista osuus on varmasti suurempi, mutta vapaiden markkinoiden vuokria maksavat eivät enää läheskään kaikki ota opintotukea, koska joutuisivat korkeiden tulojen vuoksi maksamaan sen takaisin, arvioi Suomen opiskelija-asunnot oy:n (SOA) toimitusjohtaja Kalervo Haverinen.
Yksiöiden vuokrat ovat Helsingissä nousseet asunnoista kaikkein nopeimmin. Kun vuonna 1991 neliön vuokra oli keskimäärin 42 markkaa, oli se viime vuonna 70 markkaa. 20 neliön luukusta sai siis maksaa keskimäärin 1 400 markkaa, mutta uusista vuokrasopimuksista hinta oli reilusti suurempi.
Jos eduskunnassa kävisi ihme ja asumislisän tukiprosentti nousisi 80 prosenttiin, saisivat nämä opiskelijat 1 020 markkaa. Solussa ja HOAS:n sopuhintaisissa yksiöissä asuville se olisi hieno asia. Mutta vuokramarkkinoille joutuneita sekään päätös ei paljoa auttaisi, kun kattoprosentti ei nouse. SYL:n sosiaalipoliittinen sihteeri Sanna Iivonen muistuttaa tutkimuksesta, jonka mukaan 40 prosenttia opiskelijoistaan laittaa yli puolet tuloistaan asumiseen.
Ja pitää muistaa, että kesäajalla, kun opintotukea ei oteta, ei myöskään asumislisää tule. Jos nykyiset asumislisän saajat saisivat tuen myös kesältä, se maksaisi vain noin 100200 miljoonaa, siis saman verran kuin nyt uhkaava leikkaus.
Kannattaisiko olla pariskunta?
Entä sitten pariskunnat ja yhteisöt? He saavat tällä hetkellä yleistä asumistukea. Sen laskentakaava on monimutkainen, mutta periaatteessa tukea saa 80 prosenttia ”kohtuullisesta” vuokrasta. Esimerkiksi Helsingissä uuden asunnon ”kohtuullinen” neliövuokra on 51 markkaa, loput joutuu maksamaan itse. Esimerkiksi 51 neliön asunnossa tuki on 2 800 markan vuokralla 2 085 markkaa kuussa.
Opiskelija-asuntosäätiöt ovat satsanneet pariskuntien asuntoihin enemmän ja enemmän. Esimerkiksi HOAS:lla on paikka 4 200 perheelle ja 5 300 yksinäiselle. Perheasuntoja on 1 500 enemmän kuin vuonna 1993, yksinäiselle paikkoja on parituhatta vähemmän. Täten halpoja asuntoja on paremmin tarjolla pariskunnille ja perheille.
Uudistuksessa pariskuntien tuki tulee pääasiassa putoamaan. Mitä kalliimpi asunto ja mitä pienemmät tulot, sen suurempi pudotus tulee olemaan, oli eduskunnan päätös tukiprosentista mikä tahansa. Budjettiriihessä laskettiin, että joiltakin tuki voi pudota jopa 8 000 markkaa vuodessa.
Pitää kuitenkin muistaa, että yleisen asumistuen kohdalla tulot vaikuttavat paljon voimakkaammin kuin asumislisän kohdalla. Siksi työnteosta tulee pariskunnille kannattavampaa.
Politiikan huhumyllyn mukaan valtiovarainministeriön päätöksen takana on usko siitä, että opiskelijat asuvat yhdessä nostaakseen tukiaan. Samaa epäilee SOA:n Kalervo Haverinen.
Mutta kuinka suurta tällainen vilppi voi olla? Kuinka paljon ylipäänsä asumisella voi taktikoida? Onhan jossain aina asuttava, silloinkin, kun etsii tukien kannalta optimaalista asuntoa ja asumiskumppania.
”Sosiaaliturvasta vain säästöt irti”
Asumisen tukipäätöksessä kysymys ei ole vain opiskelijoiden ruikutuksesta ja muutamasta markasta kuukaudessa.
Raskaampaa on, että Opas-työryhmän suunnitelma oli toivon pilkahdus;tarkoituksena oli parantaa heikoimmin toimeentulevien opiskelijoiden asemaa. Se oli myös yritys selkeyttää suomalaista sosiaaliturvaa.
”Mutta näyttää siltä, että sosiaaliturvan uudistamisesta otetaan vain säästöt irti, eikä muusta olla kiinnostuneita”, SYL:n Sanna Iivonen toteaa.
Aiemmin esimerkiksi SYL halusi kaikille suomalaisille yhteistä asumistukea ja siten opiskelijoille tasavertaista tukea muiden kansalaisten kanssa. SYL päätyi kuitenkin kannattamaan Opas-ryhmän ehdotusta, koska se olisi taannut tasavertaisuuden opiskelijoiden kesken.
Ryhmä jätti jälkeensä laajan yhteisymmärryksen siitä, miten uudistus toteutetaan. Yksi kuitenkin jäi pois: Valtiovarainministeriöstä muristaan, ettei ministeriö ollut edes edustettuna ryhmässä. Siten ehdotus ei sitonut superministeriön käsiä.
Valtiovarainministeriötä hälytti se, että viime vuonna yleisen asumistuen menot nousivat reilusti. Erityisesti opiskelijoita ilmoittautui Kelan luukulle odotettua lukuisammin; pariutuminen oli siis vauhdikasta. Kun vuonna 1997 opiskelijoita oli asumistuella noin 42 000, kasvoi määrä vuodessa 48 000:een.
Markoissa opiskelijoiden yleinen asumistuki kallistui noin 160 miljoonaa markkaa. Niin valtiovarainministeriö päätti iskeä, ”vaikkei näillä asioilla pitäisi olla toistensa kanssa mitään tekemistä”, kuten hallitussihteeri Raimo Kärkkäinen ympäristöministeriöstä sanoo.
Valtiovarainministeriön budjetissa esittämä arvioi oli, että säästöä syntyisi 127 miljoonaa markkaa. Tämä on laitettu kyseenalaiseksi ja ministeriössä itsessäänkin aletaan hieman epäröidä.
Edessä riitaiset budjettineuvottelut
Ensi vuonna säästöjä ei missään nimessä synny, sillä voimaan tulisi vain asumislisän korotus nykyisille asumislisän saajille. Kun lopulta vuoden 2001 lopussa uusi laskutapa on paikallaan, on moni asia voinut muuttua. Osa opiskelijoista on vaihtanut paremmin tuettuun asuntoon. Laskuissa ei myöskään ole huomioitu opiskelijamäärien kasvua. Kaiken kaikkiaan säästö perustuu siihen, että mikään ei muuttuisi.
Neuvotteluista eduskunnassa tulee monimutkaiset, sillä budjettineuvotteluissa ympäristöministeriön, opetusministeriön ja Kelan laskelmat poikkesivat kaikki toisistaan.
Neuvotteluista tulee myös riitaisat. Hallitus sopi tietojen mukaan ehdotuksestaan yksimielisesti öisissä neuvotteluissaan, mutta sittemmin useampi ministeri on ilmaissut vastustavansa ehdotusta.
Eduskunnassa budjetti lähetetään valiokuntiin 7. syyskuuta. Ympäristövaliokunta keskustelee yleisen asumistuen muutoksesta, sivistysvaliokunta opintotuen asumislisän muutoksesta. Valtiovarainvaliokunta on oleellisin, se tekee lopullisen eduskunnan budjettiesityksen kuultuaan muita valiokuntia.
Artikkelia varten on haastateltu ministeriöiden virkamiehiä ja poliittisten puolueiden edustajia. Kansanedustajien sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@ eduskunta.fi. Eduskunnan puhelinvaihteen numero on 4321.
Matias Möttölä
Kuva: Erika Kovanen
