Naisten ohella nuoret olivat eduskuntavaalien todellisia voittajia: alle kolmekymppisten puolue sai yli tuplasti enemmän paikkoja kuin 1995. Edellisissä vaaleissa 1995 alle 30-vuotiaita kansanedustajia valittiin vain 6.
Nuorten kolme suurinta ovat alkavalla kaudella keskusta, Sdp ja vihreät, joista kukin sai läpi kolme ehdokastaan. Kokoomusjunioreille paikkoja siunaantui kaksi ja vasemmistoliitolle sekä kristillisille kummallekin yksi.
Voisiko eduskuntaan sitten syntyä viime vaalikausina näyttävästi toimineen naisverkoston kaltainen nuorisoverkosto, joka toimisi yli puoluerajojen? Mitä asioita nuoret kansanedustajat voisivat ajaa yli puoluerajojen?
Ainakaan opiskelijoiden etujärjestö SYL ei rakenna lobbaustaan nuorten kansanedustajien varaan.
Ympäristö yhdistää
Satakunnasta eduskuntaan noussut vasemmistoliiton Katja Syvärinen, 27, uskoo, että ympäristökysymyksissä nuoret kansanedustajat voisivat löytää yhteisen sävelen. ”Niissä yhteisiä näkemyksiä löytyy yli puolue- ja vasemmisto-oikeisto-rajan”, vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtajana toimiva Syvärinen sanoo.
Kokoomuksen Jyrki Kataiselle, 27, koulutus- ja työllisyysasiat ovat olennaisimmat nuorison yhdistäjät. ”Nehän ovat toisiinsa myös kytköksissä”, Kuopiosta valittu Katainen muistuttaa.
Paavo Väyrysen avustajana tunnettu Petri Neittaanmäki on uuden eduskunnan kuopus. 24-vuotias keskisuomalainen pitää yrittäjyyteen kannustamista ja työllisyyden helpottamista nuorten yhteisenä asiana.
”Kuvittelisin, että jotkut opiskelija-asiat ovat yhteisiä, kuten suhtautuminen opinto-oikeuden rajoituksiin”, sanoo puolestaan urbaanin nuorison edustaja, vihreiden Anni Sinnemäki, 25.
Useimmat haastatellut alle 30-vuotiaat kansanedustajat ilmaisevat kiinnostuksensa nuorten kansanedustajien yhteistoimintaan, mutta suhtautuvat epäillen varsinaisen nuorisoverkoston syntymiseen.
”En usko, että varsinaista nuorisopuoluetta pääsee syntymään. Mutta toisaalta toivon kovasti, että yhteistyötä syntyy yli puoluerajojen eri asioissa. Ikä ei ole ainoa asia, joka meitä yhdistää”, Syvärinen arvioi.
Vasemmistonaisten puhenainen ei pidä naisverkoston kaltaista vaikuttamista sinänsä edes tavoiteltavana. ”Naisverkostohan pyrkii tällä hetkellä vaikuttamaan niin laajasti, ettei se toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Nuorilla edustajilla yhteistyö voisi olla projektimaista. Voi syntyä erilaisia tiimejä yli puoluerajojen, jotka ajavat jotain yksittäistä asiaa eteenpäin”, Syvärinen lausuu.
Viime kaudella yritystä
Toiselle kaudelleen valittu Sdp:n Säde Tahvanainen, 26, kertoo yrittäneensä jo viime kaudella herätellä henkiin nuorten kansanedustajien yhteistoimintaa. Tuolloin hanke kaatui kokoomuslaisten nihkeyteen, Pohjois-Karjalasta valittu Tahvanainen kertoo.
Viime kauden epäonnistumisesta huolimatta Tahvanainen toivoo nyt yhteistoimintaa. Hän sanoo, että yhteistä voisi löytyä nuorten toimeentulon, asumisen ja koulutuksen tiimoilta.
Myös vasemmistoliiton Katja Syvärinen mainitsee opintososiaaliset asiat yhdistävinä. Sen sijaan puoluejaot tulevat esiin, kun puhutaan perhepolitiikasta tai lapsiperheiden asemasta, Syvärinen uskoo.
Anni Sinnemäki sanoo olevansa kiinnostunut nuorten edustajien välisestä yhteistyöstä, vaikka toteaakin olevansa itse lähtökohtaisesti puolueensa edustaja. ”En halua olla eturyhmäedustaja, joka ajaisi vain tietyn ryhmän asioita”, Sinnemäki toppuuttelee.
SYL:n lobbaukset
Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n hallituksen varapuheenjohtaja Veikko Valli (kok) ei näe mahdottomana, että jonkinlainen nuorisoverkosto muodostuisi eduskuntaan. Ennen vaaleja tehdyssä kyselyssä suurimmat puolueet Rkp:ta lukuun ottamatta pitivät esimerkiksi opintotukea liian alhaisena. Yhteisiä säveliä löytyi myös muissa opiskelijoita koskeneissa kysymyksissä, kuten asuntopulassa.
Puolueiden välisiä eroja syntyy esimerkiksi työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa. ”Demarit vas-tustavat sen siirtämistä työministeriöstä opetusministeriön alaisuuteen”, Valli kertoo SYL:n ajamasta siirtohankkeesta. ”Puolueet kannattavat opiskelija-asioita, mutta ne eivät välttämättä pääse tärkeysjärjestyksessä etusijoille.”
Omassa lobbauksessaan SYL satsaa pikemminkin koulutus- ja sosiaalipolitiikkaan erikoistuneisiin kansanedustajiin, ei pelkkiin nuoriin. Ainakin SYL:n asettamista hallitusohjelmatavoitteista – koulutuksen maksuttomuus, opintuki, opintotuen asumislisän kehittäminen ja opiskelija-asuntotuotanto – nuoret kansanedustajat ovat lähes yhtä mieltä. Erot tulevat esiin toteutustavoissa.
Jan Erola ja Jaakko Lyytinen
piirros Anu Ignatius
