Muutaman vuoden ajan suunnitteilla ollut kolmen korkeakoulun yhteinen kansantaloustieteen yksikkö FCER (Finnish Center of Economic Research) on saamassa kunnolla tuulta purjeisiinsa. Toistaiseksi kansantaloustiede on itsenäisenä oppiaineena kauppakorkeakoulussa, Hankenilla ja Helsingin yliopistossa.
Korkeakoulut päättivät jo viime syksynä yhteisen tutkimuslaitoksen perustamisesta, mutta tänä keväänä on tarkoitus päättää paljon laajemmasta yhteistyöstä.
Edellisen kerran yhdistämishanke oli esillä kolme vuotta sitten. Tuolloin esimerkiksi Helsingin yliopiston opiskelijat saivat tiedon suun-nitelmista kauppakorkean opiskelijoiden nettisivulta. Tyrmistystä herättänyt hanke haudattiin sillä erää.
Parin vuoden kypsyttelyn jälkeen yhdistymistaktiikka on ainakin yliopistolla toinen: asiasta keskustellaan juurta jaksaen henkilökunnan ja opiskelijoiden keskuudessa, ennen kuin päätöksiä tehdään. Yliopiston kansantaloustieteen laitoksen esimies, professori Tapio Palokangas onkin haluton kommentoimaan yhdistämistä ennen kuin muut laitoksen henkilökunnasta ovat sanoneet sanottavansa. ”Minimivaihto on, että yksikköön menisivät vain tutkijat”, Palokangas kertoo. ”Kaikilla kansantaloustieteen laitoksilla on sama ongelma: tutkijat eivät yksinkertaisesti mahdu nykyisiin tiloihin”, hän toteaa.
Eläinmuseon taakse?
Palokankaan mukaan uuden yksikön sijoituspaikasta ei ole vielä tietoa. Keskusteluissa on kuitenkin ollut esillä Eläinmuseon takana oleva punatiilinen rakennus, joka on Helsingin yliopiston käytössä. Arkadianmäen kupeeseen siirtymisen ehtona ilmeisesti on, että kansantaloustieteen laitos siirtyisi kokonaan uusiin tiloihin, pois tiedekunnan nykyiseltä valtsikan kampukselta Kaisaniemestä.
Yliopiston kansantaloustieteen opiskelijajärjestön KTTO:n puheenjohtaja Janne Tukiainen kertoo, että opiskelijat ovat yhtä mieltä yhdistymishankkeen hyvistä puolista opetuksen ja tutkimuksen kannalta. FCER saa mitä todennäköisimmin helposti esimerkiksi ylimääräistä EU-rahoitusta. Myös jatko-opiskelijan suuntausten valinnanvara laajenee.
”Perusopetus tulee joka tapauksessa säilymään erillään”, Tukiainen arvioi. Ainoa asia, joka Tukiaisen mukaan arveluttaa opiskelijoita, on muutto pois Kaisaniemestä. ”Valtiotieteellisen omassa pihapiirissä olemisessa on hyvät puolensa. Yhtenäisen kampuksen myötä olemme saaneet voimakkaamman valtsikalaisen identiteetin ja kotiutuneet tiedekunnan yhteiskuntapoliittiseen ilmapiiriin.”
Kauppakorkean ylioppilaskunnan KY:n puheenjohtaja Sandy Tscherepin mukaan yhdistymishanke herättää KY:llä vain myönteisiä tuntoja. ”Yliopistolla ja kauppakorkeassa on erilainen lähestymistapa kansantaloustieteeseen, joten kummallakin olisi varmaankin opittavaa toisiltaan”, Tscherep pohtii. ”Minua kiehtoo ajatus, että kansantalouden tutkimus saadaan Suomessa ottamaan selkeän askeleen eteenpäin.”
Jan Erola
