Verilöylyjä buurifarmeilla

Valkoiset buurifarmarit ovat joutuneet veristen hyökkäysten kohteeksi sen jälkeen, kun mustan enemmistön ANC voitti vaalit. Yli 550 buurimaanviljelijää on tapettu viidessä vuodessa tehdyssä noin 2 500 hyökkäyksessä.
    Hyökkäykset vaikuttavat usein kostoilta, sillä kiinnijääneiden joukossa on ollut järjestään tilalla työskennelleitä.
    Valkoinen apartheid-hallinto ja buurifarmarit syyllistyivät vuosikymmenien ajan väkivaltaan ja kidutuksiin. Nyt tukahdutettu viha purkautuu yhtä pöyristyttävällä tavalla.
    Väkivalta kiihtyy. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla hyökättiin peräti 400 farmille, ja 68 maanviljelijää tapettiin.
    Etelä-Afrikan hallitus uskoo raportissaan, että verilöylyjen takana ei ole poliittista salaliittoa. Farmarien liitto SAAU väittää toista. Se on vakuuttunut, että veriteoilla pyritään savustamaan buurifarmarit pois mailtaan.
    Farmareiden väittämiä tukevat tapaukset, joissa maatiloilta ei ole varastettu kuin korkeintaan aseita. Silti isäntäväki on raiskattu ja tapettu raa’asti. Ruumiisiin on kaiken päälle kaiverrettu poliittisia iskulauseita.
    Mustien radikaalipuolue PAC on pitkään vaatinut valkoisia ”uudisasukkaita” palauttamaan maat niiden alkuperäisille omistajille, esi-isien ajoista maita hallinneille mustille. Tummaihoiset ajettiin mailtaan vuoden 1913 maa-asetuksella.
    PAC:n iskulause ennen vuoden 1994 vaaleja oli ”yksi uudisasukas, yksi luoti”.
    Farmit ovat aseistuksestaan huolimatta helppoja ja huomaamattomia ryöstökohteita. Maanviljelijät ovat usein iäkkäitä ja heillä on rahaa.
    Etelä-Afrikkaa hallitseva ANC-puolue on ollut haluton puuttumaan farmihyökkäyksiin. Maatalousministeri Derek Hanekom on vihjannut, että buurifarmarit ovat provosoineet hyökkäyksiä kohtelemalla huonosti mustia työntekijöitään ja naapureitaan. Farmareilla oli apartheidin aikana todella julmien työnantajien maine. Työntekijöiden henki oli halpaa valuuttaa.
    Valkoiset harmittelevat uuden hallinnon viileätä asennetta farmihyökkäyksiä kohtaan. ”Koko kansan presidentti Nelson Mandela ei ole kertaakaan vieraillut murhaiskun kohteena olleella buurifarmilla, mutta hän on kyllä aina paikalla kun mustia kuolee”, eläkevuosikseen Etelä-Afrikkaan muuttanut brittipariskunta valitti Johannesburgissa.
    Farmi-iskuille on useita selityksiä. Vanhan buurihallituksen antamat maataloustuet ovat loppuneet, tuontitavaralta on poistunut esteitä ja farmareiden ja työntekijöiden välit ovat kiristyneet uuden lainsäädännön alla. Työntekijöiden ja vuokralaisten irtosanomissuojaa on merkittävästi parannettu. Silti viime vuonna työläisiä oli enää 640 000, kun vielä vuonna 1994 maatiloilla työskenteli 1,4 miljoonaa mustaa. Farmarit eivät salli asunnottomien rakentaa hökkeleitä mailleen.
    ANC lupasi ennen 1994 vaaleja maata, töitä ja kodin kaikille mustille. Lupaukset ovat osoittautuneet mahdottomiksi toteuttaa. Jotkut ryöstäjät ovat selittäneet tulleensa vain ottamaan mitä ANC lupasi, mutta jätti antamatta.
    Viranomaiset ovat voimattomia torjumaan farmihyökkäyksiä. Buuri-farmarit ovatkin alkaneet linnoittautua hyökkäyksiä vastaan ja perustaneet omia kommandojoukkoja. Heidän järjestönsä SAAU on kehottanut jäseniään turvautumaan oman käden oikeuteen hyökkääjiä vastaan.
    Jotkut farmarit aikovat kieltäytyä maksamasta veroja, toiset muuttavat pois. Autiotilat ovat yhä yleisempi näky Etelä-Afrikan maaseudulla.