Noin 2 500 Helsingin yliopiston opiskelijan postilaatikosta kolahti lokakuun lopussa opintotukilautakunnan kirje, jossa pyydettiin selvittämään, miksi opintoviikkoja ei ole kertynyt samaan tahtiin kuin rahaa on valunut tilille.
Määrällisesti eniten, eli 770 kirjettä lähti humanisteille. Hyvänä kakkosena tulivat matemaattis-luonnontieteellisen opiskelijat reilulla 500 kirjeellä. Oikislaisista selvityspyynnön sai vajaat 300. Lääketieteen opiskelijoista huomautettavaa oli vain neljälle.
”Olin yllättynyt, että niin vähän kirjeitä lähti kurssimaisesti opiskeleville. Toisaalta oikislaisten selvityspyyntöjen määrä tuntui suurelta. Heiltä on tullut nyt paljon soittoja. Opiskelijat ovat olleet sitä mieltä, että oikiksessa tenteistä on vaikeampi päästä läpi ja suoritukset jäävät saamatta”, opintotukilautakunnan sihteeri Piia Sutinen kommentoi.
Aiemmin opintotuen saajia tarkastettiin vain opintoviikkomäärien perusteella. ”Kyllä silloinkin jäivät kiinni pahimmat tapaukset, joilla oli vain muutama opintoviikko ja tuki juossut vaikka kuinka kauan”, Sutinen selvittää.
Tänä vuonna Helsingin yliopistossa otettiin ensi kertaa käyttöön systeemi, joka tarkistaa kaikkien opiskelijoiden opintotuen suhteessa opintoviikkojen määrään lukuvuo-sittain. Tietokone ajaa yhteen viime lukuvuoden opintosuoritusrekisterin ja maksetut tukikuukaudet.
Jos opiskelijan keskiarvo on vähemmän kuin vaadittu 2,5 opintoviikkoa käytettyä tukikuukautta kohden, hänelle lähetetään selvityspyyntö. Lisäksi lasketaan opintosuoritukset ja maksetut tuet viimeisten vuosien, kuitenkin enimmillään neljän vuoden ajalta. Jos keskiarvo koko ajalta on yli 2,5 opintoviikkoa tukikuukautta kohden, ei haittaa, vaikka opintoja olisi viimeisenä lukuvuotena ollut vähemmän. Selvityspyyntö lähtee siis ainoastaan niille opiskelijoille, jotka eivät pääse läpi kummastakaan seulasta.
”Meidän mielestä pitää tarkastella koko opiskeluaikaa. Jossain vaiheessa jokainen opiskelija on gra-duntekovaiheessa eikä suorituksia yhtenä vuonna tule rekisteriin juuri lainkaan”, Sutinen perustelee.
Selityksillä tiukka seula
Sutinen painottaa, että käytäntö tulee toistumaan vuosittain kaikille vähintään vuoden opiskelleille.
Opintotukilautakunnan määritelmän mukaan selitykseksi opintojen viivästymiseen eivät kelpaa työ, järjestö- ja harrastustoiminta, lapsenhoito tai -saaminen, hylätyt opintosuoritukset ja kilpaurheilu. Kaikki muut opiskelijoiden keksimät perustelut käsitellään erikseen lautakunnan kokouksessa.
Perusteina voi olla esimerkiksi sairaus tai vaikea tilanne perhepiirissä. Lautakunta vaatii esimerkiksi lääkärintodistuksen näytöksi sairaudesta. Lähiomaisen kuolintodistus ei Sutisen mukaan ole välttämätön, koska lautakunta voi saada tiedon väestörekisteristä.
Lisäksi Sutisen mukaan riittää, jos opiskelijalla on tältä syyslukukau-delta vähintään kymmenen opintoviikkoa, vaikka viime vuonna opintoja olisikin kertynyt liian vähän. Perusteluna on, että kymmenen suoritettua opintoviikkoa antavat näyttöä opintojen edistymisestä. Rekisteriotteen voi toimittaa opintotoimis-toon heti, kun vaadittavat kymmenen opintoviikkoa ovat kasassa, siis myös virallisen vastausajan (13.11.) jälkeen.
Mikäli opintotukilautakunta ei saa hyväksyttävää selitystä, tuen maksaminen keskeytyy 1.2.1999. Maksamista jatketaan, kun opiskelija on suorittanut kymmenen opintoviikkoa.
Sutisen mielestä selvityspyynnöt voivat antaa laajempaa informaatiota opiskelusta eri tiedekunnissa. Jos esimerkiksi huomattavalla osalla tietyn alan opiskelijoista on samantyyppisiä ongelmia opintojen edistymisessä, voidaan syitä etsiä myös laitoksen ja opetuksen puolelta. Sutisen mukaan on tullut selvästi esiin, että rekisteröinnissä on puutteita: opiskelijoiden suorituksia ei ole merkattu ajoissa tai ollenkaan opintorekisteriin.
Helsingin yliopiston opintotukitarkastus on osa Kelan koordinoimaa keskitettyä valvontaa, johon lähes kaikki maamme korkeakoulut osallistuvat. Opintotukea saavia kor-keakouluopiskelijoita on noin 75 000. Selvityspyynnön sai heistä noin 7 000.
Pilvi Torsti
