Mustajoen työryhmä: Opinnot rajoitetaan viiteen vuoteen

T:Teksti:

Kansainvälisen vertailun mukaan suomalaisopiskelijat valmistuvat muita hitaammin ja iäkkäämpänä. Opetusministeriössä asiaa pantiin pohtimaan työryhmä, jonka vetäjäksi pyydettiin yliopiston uuden rahanjakomallin henkilöitymä, professori Arto Mustajoki.
    Keväällä vararehtorin paikasta luopunut Mustajoki pitää nykyisen, käytännössä ikuisen, opinto-oikeuden mahdollistavaa järjestelmää vanhanaikaisena.
    ”Opintojen venyminen on yliopiston julkisuuskuvan kannalta niin iso negatiivinen asia, että siihen täytyy tulla muutos. Yliopisto menetti 90-luvun alussa satoja miljoonia markkoja, koska päättäjillä oli mielikuva tehottomasta yliopistosta. Korkeakoulut joutuivat siksi rajumpien leikkausten kohteeksi kuin yhteiskunnan muut sektorit”, Mustajoki painottaa.

Palvelua nopeasti valmistuville

”Enää ei ole mahdollista pyöriä yliopistolla niin pitkään haluaa – niin kivaa kuin se olisikin”, Mustajoki toteaa. Taloudellinen ahdinko on vähentänyt juuri perusopetuksen määrärahoja. Tutkimuksella sen sijaan menee hyvin.
    ”Jos yliopisto palvelee ketä tahansa ja kuinka kauan tahansa, voimmeko samalla palvella sitä ydinjoukkoa, joka haluaisi valmistua kohtuuajassa?” hän kysyy. Mustajoki kiistää ajavansa järjestelmää, jossa koko vuosikurssi pannaan putken päähän ja työnnetään viiden vuoden päästä ulos.
    ”Se ei sovi kulttuuriimme, valmistumisajoissa pitää olla yksilöllistä joustoa.”

Kuka maksaa byrokratian?

HYY:n hallituksen puheenjohtajan Heli Lantan mukaan tärkeintä on saada tutkinnot vastaamaan työelämän vaatimuksia. Pelkällä kirjatiedolla ei menesty työmarkkinoilla.
”160 opintoviikkoa on vain muodollinen leima akateemisesta loppututkinnosta. Opiskeluaikaista työkokemusta arvostetaan paljon”, Lantta muistuttaa. Sekä Lantta että Mustajoki korostavat, että opintojen ohjausta ja tukemista tulisi lisätä huomattavasti – menemättä paapomisessa liian pitkälle. Lantta kummeksuu työryhmän esityksen toteuttamiseen tarvittavan byrokratian raskautta.
    ”Mistä rahat tulevat? Vaikka korkeakoulujen rahoitus on kasvanut, perusopetuksen osuus on pienentynyt”, Lantta pohtii.
    Hän epäilee, että käytännössä Mustajoen malli toteutuisi vain alentamalla tutkintovaatimusten rimaa.
    ”Yliopistojen perusrahoitus määräytyy tutkintojen määrän mukaan, joten laitosten etujen mukaista ei ole potkia melkein valmistuneita ulos.”
    Tällä hetkellä keskimääräinen valmistumisaika Helsingin yliopistossa on 6,5-7 vuotta.
    ”Ei ole kovin realistista olettaa sen tippuvan viiteen”, Lantta epäilee.

Mallin vaikutukset opiskelijan asemaan

    * Mikäli opiskelija ei ole valmistunut viidessä läsnäolovuodessa, vastuullinen pääainelaitos, osasto tai oppiaine käsittelee opiskelijan esittämän opintosuunnitelman ja kysymyksen opinto-oikeuden raukeami-sesta.
    * Mikäli opiskelija ei esitä opintosuunnitelmaa opintojensa loppuunsaattamiseksi, hänen opinto-oikeutensa raukeaa.
    * Mikäli opinto-oikeutta päätetään jatkaa, opintosuunnitelman toteutumista seurataan ja päätös opinto-oikeuden raukeamisesta käsitellään uudelleen vuoden kuluttua jatko-oikeuden myöntämisestä.
    * Päätöksen opinto-oikeuden menettämisestä tekee sama elin kuin opiskelijaksi ottamisesta ja siitä voi esittää oikaisupyynnön. Oikaisupyynnön johdosta tehtävästä päätöksestä voi valittaa lääninoikeu-delle.
    * Mikäli opiskelija on yhtäjaksoisesti kirjoittautunut poissaolevaksi kaksi vuotta, hän ei voi kirjoittautua kolmanneksi vuodeksi poissaolevaksi vaan hänen opinto-oikeutensa raukeaa.
    * Mikäli opiskelija ei suorita opintoja lainkaan kahteen vuoteen hänen opinto-oikeutensa raukeaa. Opis-kelijalla on ennen raukeamispää-töstä mahdollisuus esittää opintosuunnitelma, jonka perusteella hänelle voidaan edelleen myöntää opiskeluoikeus. Opintosuunnitel-man toteutumista seurataan.

    Tiedot perustuvat Ylioppilaslehden saamiin ennakkotietoihin.

Jan Erola
Kuva: Ville Tietvinen