Varo yliopistovakoojaa!

T:Teksti:

Tieteentekemisen luonteeseen kuuluu vapaa ajatustenvaihto ja liki rajoittamaton pääsy tutkijakollegojen tutkimusmateriaaliin. Tämä tekee tiedemaailmasta helpon ja houkuttelevan kohteen tiedustelulle.
    Suojelupoliisin päällikkö Seppo Nevala vahvistaa, että tiedevakoilu on vanhimpia tiedustelutoiminnan muotoja. Tieteellisen vakoilun harjoittajiin kuuluu sekä ulkomaisia tutkijoita että vaihto-opiskelijoita. Tietoja ongitaan usein oman toimen ohella. Kun tietämys käsillä olevan datan arvosta on rajallista, urkkija haalii kaiken mahdollisen kotimaansa tiedustelupalvelun seulottavaksi.
    Käry käy harvoin, mutta kerrotaan, että itärajalla olisi taannoin pysäytetty rekkalastillinen valokopioita ja muuta tieteellistä materiaalia. Kärähtänyt venäläinen tutkija oli jäljentänyt kaiken mahdollisen tutkimustiedon ja lastannut paperit kotiinkuljetukseen. Venäjällä olisi odottanut asiantunteva ryhmä valmiina kaivamaan jyvät akanoista.
    ”Viimeaikainen kehitys on, että Suomesta haetaan täsmätietoa”, Nevala korjaa. ”Nykyään tiedustelija tietää ennakkoon tarkkaan mitä haetaan.”
    Nevalan mukaan tiedustelupalvelut rakentavat tutkimustietojen onkimisen ohella pysyviä, pitkäaikaisia henkilösuhteita, joiden avulla tietoa saadaan imuroitua myöhemmin, kun välit ovat luottamukselliset.

Ei erityissyyni

ä Helsingin yliopisto ei ole suosituin vakoilukohde, mutta tiedustelutoimintaa silti esiintyy.
”Olemme olleet erityisesti yhteydessä teknillis-taloudellisiin tieteenahjoihin, mutta myös yliopistoja seurataan”, Nevala kertoo. Hänen mukaansa korkeakouluille ei ole annettu erityisohjeita kansallisuuksien suhteen. Kuka on kiinnostunut suomalaisesta huippuosaamisesta? Kiinan kaltaiset, nopeasti kehittyvät maat vai vanhan kunnon Venäjä?
    ”Ne valtiot, jotka ovat jäljessä tietyillä tieteenalueilla”, Nevala kuittaa. Hän ei vahvista tietoa, jonka mukaan viimeisimmästä 47 karkoitetusta ulkomaalaisesta 45 on venäläisiä.
    ”Tiedustelupalveluita kiinnostaa yliopistolla erityisesti tietotekniikka, kemia, lääketiede ja biotekniikka”, Nevala luettelee.
    Vastuu tietoturvasta on yliopistolla. ”Annamme lähinnä ennaltaehkäisevää turvallisuusvalistusta”, hän kertoo.
    Tiedemaailmassa tapahtuu vain pieni osa kaikesta vakoilusta. Valtaosa tiedustelusta hoidetaan diplomaattien avulla. Diplomaattitiedustelu jaetaan ystävällis- ja vihamieliseen toimintaan. Useat maat ilmoittavat suoraan suojelupoliisille, ketkä heidän diplomaateistaan ovat tiedustelutehtävissä.
    Toiset maat, kuten Venäjä, eivät ilmoita mitään vaan jättävät asian selvittämisen suomalaisen turvallisuuspalvelun selvitettäväksi. Vakoilemisesta kiinni jääneelle diplomaatille ei voi tehdä muuta kuin todeta hänet epätoivotuksi henkilöksi ? eli karkottaa maasta.
    Toinen perinteinen vakoilijaryhmä on liikemiehet. Heitäkään on vaikea rangaista tiedon ostamisesta. Suomalainen myyjä tosin joutuu hankaluuksiin.

”Vain yksi tietomurto”

Pohjoismaiden suurimman yliopiston turvallisuuspäällikkö Matti Hoikkala ei myönnä, että Helsingin yliopistolla olisi erityistä tietoturvaongelmaa. Hänen mukaansa ulkomaisissa tutkijoista ja jatko-opiskelijoista ei varota mitään erityistä kansallisuutta.
”Suojelupoliisiin ollaan yhteydessä noin kerran vuodessa”, Hoikkala kertoo. Hän muistaa vain pari havaittua tapausta viimeisen neljän vuoden ajalta, jolloin yliopistolla olisi tehty selvästi tiedevakoilulta vaikuttanut varkaus.
    ”Eräältä laitokselta katosi pari tarkkaan valittua tietokonetta. Tapaukset eivät koskaan selvinneet”, Hoikkala pahoittelee.
    Hänen mukaansa vastuu tietoturvasta on kullakin laitoksella. ”Vasta kun meihin ollaan yhteydessä, ryhdymme toimenpiteisiin.”
    ATK-keskuksen johtajan Lars Backströmin mukaan tietomurtojen yritykset ovat arkipäivää hänen johtamassaan yksikössä. Valtaosa yrittäjistä on kuitenkin harrastelijoita.
    ”Suojaudumme hyökkäyksiä vastaan hankkimalla uusimmat ohjelmat, joissa tunnetut tietoturva-aukot on tukittu”, Backström kertoo.
    Hänen mukaansa ATK-keskus ei tarkkaile erityisesti minkään maan edustajien tietokonekäyttäytymistä. ”Emme voi edes merkitä kansallisuuden tapaisia tietoja käyttötunnuksien yhteyteen.”
    Backströmin mukaan internetin kautta tulevat tietomurron yritykset ovat hyvin yleisiä: ”Hyökkäykset työllistävät meitä kovasti.”

Jan Erola
Piirros Ville Pynnönen