Yliopistomaailma rohkaisee miehiä

T:Teksti:

Suurin osa opiskelijoista on naisia ja vuosittain yhä useampi nainen valitsee akateemisen uran itselleen. Silti naisia ei tutkimusten mukaan rohkaista yhtä paljon kuin miehiä. Miehet saavat graduistaan keskimäärin enemmän parhaimpia ja huonoimpia arvosanoja, kun naiset sen sijaan saavat eniten keskitason cumuja.
    Leena Ahrio
on tutkinut gradujen ohjausta Tampereen yliopistossa. Kenen vastuulla? Tutkimus pro gradu -tutkielmien ohjaamisesta -tutkimusraportti osoittaa, että tutkielmien arvosanat vaihtelevat sekä oppiaineittain että sukupuolen mukaan. Tutkimuksessa on selvitetty opiskelijoiden ja opettajien suhtautumista gradujen ohjaamiseen sekä miesten ja naisten välisiä eroja gradujen arvioinnissa.
    Ahrion mukaan yleisellä tasolla miesten tekemistä tutkielmista on annettu jonkin verran enemmän kaikkein huonoimpia ja parhaimpia arvosanoja eli approbaturia ja laudaturia. Naiset ovat tehneet enemmän cum laude -tason töitä. Ahrio korostaa, että joissakin yksittäisissä oppiaineissa arvosanat vaihtelevat rajustikin.
    Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnoissa miesten ja naisten väliset erot ovat Ahrion raportissa vielä selkeämmät: miehet saavat selkeästi parempia arvosanoja.
    Ahrio uskoo tilanteen johtuvan siitä, että suurin osa tutkintoja ohjaavista ja tarkastavista professoreista ja muista ylemmän tason opettajista on miehiä.

Naiset eivät yllä huipulle

Suomen Akatemian asettaman tasa-arvotyöryhmän muistio, jossa tarkastellaan naisten tutkijanuralla etenemistä, on samoilla linjoilla Ahrion tutkimuksen kanssa.
    Työryhmän tekemä kysely osoittaa, että tutkimuksen huippuyksikköjen ja valtion tutkimuslaitosten johtavissa asemissa naisia on vajaa viidennes, kun taas jatko-opiskelijoina ja tutkijatohtoreina naisia on noin puolet.
    Tutkijakouluissa tehdyn tutkimuksen mukaan miehet olivat kokeneet saaneensa useammin parempaa ohjausta kuin naiset. Miehillä oli myös enemmän yhteistyötä muiden tutkijoiden kanssa naisiin verrattuna.
    Akatemian työryhmässä mukana ollut professori Auli Hakulinen on sitä mieltä, että tiedepolitiikan sukupuolijakauma on kokonaisuudessaan vinoutunut. ”Se suosii etablutoituneita tutkijoita riskialttiiden tieteiden kustannuksella”, hän laukoo.
    Ahrio on gradujen tekijöitä ja ohjaajia haastatellessaan huomannut, etteivät ohjaajat anna kovinkaan suurta painoa sille, että gradujen aiheet eroavat selkeästi sukupuolen mukaan. Naiset käyttävät tutkimuksissaan enemmän laadullisia menetelmiä kun taas miehet suosivat enemmän tilastollisia ja kokeellisia menetelmiä. Haastatellut ohjaajat myöntävät, että miehet ovat tutkimuksellisemmin suuntautuneita, naiset panostavat sisältöön. Ahrion mukaan on selvää kun tutkimuksellisuutta ja teoreettisuutta pidetään gradujen hyveinä, palkitaan niistä paremmin arvosanoin.
    Gradujen ohjaajat eivät myönnä, että aihevalinnat vaikuttaisivat töiden arviointiin. Ahrion mielestä on kuitenkin selvää, että koska miehet valitsevat perinteisiä aiheita ja tarkastajina ovat useimmiten miehet, myös arvostukset käyvät yksiin paremmin miesten tekemien tutkimusten kohdalla. Systeemi ruokkii itseään.
    Akatemian työryhmällä on neljä lääkettä vinoutuneeseen tilanteeseen. Ensinnäkin arviointimenettelyä tulisi kehittää ja toiseksi tutkimukseen tarkoitettua rahoitusta tulisi suunnata toisin. Kolmanneksi apurahatutkijoille on luotava sosiaaliturva, joka ottaa huomioon esimerkiksi äitiys- ja sarauslomat. Neljänneksi koulujen ja tiedotusvälineiden on puututtava tilanteeseen asennekasvatuksen kautta.
    Leena Ahrio: Kenen vastuulla? Tampereen yliopiston opintotoimisto (1997).

Katarina Eriksson
Piirros Kati Närhi