Fabianinkadun atk-asemalla on keskiviikkona kello 15 aikoihin yllättävän tyhjää. Lappu yhden päätteen näppäimistöllä selittää syyn: ”Verkko kaatunut, olen syömässä, palaan klo 15.”
”Jos verkko toimis, tossa ovella olis noin viis tyyppiä jonossa odottamassa konetta”, Ilmo Larjavaara, 27, vakuuttaa. Ilmo kirjoittaa graduaan valtio-opin laitokselle noin 12 tuntia päivässä, ja verkkoyhteyden katkeaminen on hänelle tuttu ongelma. ”Melkein päivittäin on tunti tai puoltoista sellasta aikaa, ettei mitkään ohjelmat toimi.”
Myös maa- ja kotieläintaloutta opiskelevaAnne Konsti, 28, puurtaa gradunsa kimpussa. Nyt hän on jo ehtinyt täyttää Iltalehden sanaristikon ja kuka veikkaa oikein -visan. ”Aikamoinen ongelma on, ettei ole mitään systeemiä jolla tiedotettais verkon kaatumisesta kaikille täällä. Nytkin jokainen käy vuorollaan kysymässä päivystäjältä mikä oikein on. Hämmästyttävää, että noi tyypit jaksaa olla niin ystävällisiä.” Annen on odotettava yhteyksien palautumista vaikka yömyöhälle. ”Huomenna mulla on väliraportin dead-line sille firmalle, jolle tätä hommaa teen.”
Eniten ongelmia keskusta-alueella
”Katkoksia ei voi ennustaa”, atk-keskuksen pääsuunnittelija Vesa Halkka pahoittelee. ”Välillä yhteydet toimivat parikin viikkoa ilman yhtään häiriötä ja sitten voi taas yhden päivän aikana pätkiä monta kertaa.”
Halkan mukaan suurimmat ongelmat ovat keskustan suurissa tietokoneluokissa, kuten Fabianinkadulla ja Vallilassa. Tänä syksynä on hankittu paljon uusia laitteita eivätkä ohjelmat oikein tahdo pelata yhteen. ”Rauhallisilla laitoksilla on vanhat koneet ja ongelmana on usein vain niiden hitaus.”
Kärsivällisyys on tietokoneiden kanssa valttia. ”Katkokset jäisivät paljon lyhyemmiksi, jos ihmiset malttaisivat odottaa eivätkä tekisi mitään niiden aikana”, Halkka neuvoo. ”Kun kone tilttaa ja sinne takoo sinä aikana puolen tusinaa lopeta-komentoa, menee systeemillä puolet enemmän aikaa kun se toteuttaa kaikki muistiin jääneet komennot.”
PC-koneilla on käytössään neljä palvelinta: Elo, Sarka, Sato ja Touko. ”Kuormitus yritetään tasata kaikkien palvelimien kesken”, Fabbarin atk-aseman päivystäjä Harri Tavaila sanoo. ”Suurin ongelma on se, etteivät eri yksiköiden palvelimet pelaa yhteen.” Tavailan mukaan vain Macintoshilla voi olla tilanne, että vaikka sähköposti- ja web-yhteydet eivät toimi, voivat esimerkiksi tekstinkäsittely ja muut ohjelmat pelata. ”Mac-ohjelmat on tallennettu muista erilliselle Punakaneli-palvelimelle.”
Rahakaan ei ole ratkaisu
Viestintää opiskeleva Harri Kammonen, 26, naputtelee pöydän reunaa. ”Onhan se ikävää kun jonottaa pitkään ja haluaisi vaan lukea sähköpostinsa ja printata yhden kotona kirjoitetun jutun”, hän harmittelee. ”Ei tästä kannata kuitenkaan kauheesti hermostua, sillä onhan se ymmärrettävää kun käyttäjiä on niin hirveesti.”
Vaikka suuret käyttäjämäärätkin aiheuttavat harmia, ei se ole atk-keskuksen tekniikkapäällikön Tapani Liljavirran mukaan suurin syy yhteyksien tökkimiseen.
”Suurimmat ongelmat eivät ole tekniikassakaan vaan itse ohjelmissa”, hän selventää. ”Verkossa on useamman merkkisiä laitteita ja ne ovat erittäin herkkiä pienillekin häiriöille. Esimerkiksi pöydälle jätetty kytkentäjohto saattaa kaataa koko keskuksen.” Liljavirran mukaan ei rahallakaan tällä hetkellä löydy täydellistä ratkaisua tähän kaikkia ärsyttävään tilanteeseen. ”Tämä on valitettavan pitkä siirtymäkauden ilmiö. Tuntuu vähän kuin olisimme koneitaan testaavien firmojen koekaniineja.” Ohjelmat eivät pysy koko ajan nopeutuvan tekniikan perässä.
Sähkökatkoksetkin aiheuttavat ongelmia, sillä tällä hetkellä vain noin 30 prosentilla laitteista on käytettävissä varavirtalaitteita. Ensi vuodeksi atk-keskus on hakenut yliopistolta lisärahoitusta varmistamiseen tarkoitetun, varsinaisesta verkosta riippumattoman, hallintaverkon rakentamiseen. ”Tähän mennessä rahaa on käytetty etupäässä verkon laajentamiseen. Nyt kun keskustassa menee verkko nurin, täytyy jonkun Vallilasta mennä fyysisesti paikalle. Se lisää katkon pituutta”, Liljavirta selittää.
”Jos lisärahoitusta verkon toiminnan varmistamiseen ei saada, täällä luetaan koko ensi talvi Ilta-Sanomia ”, Vesa Halkka tähdentää sen tarpeellisuutta. Kukaan atk-keskuksesta ei uskalla luvata mitään. ”Elämme toivossa, että kerkeis joskus nukkumaankin”, katkosten takia täystyöllistettynä ollut Halkka huokaa.
Siihen asti kannattaa olla ajoissa, etteivät kirjalliset työt myöhästy kakovien yhteyksien takia. ”Kun tulee aikaisin aamulla, välttää pahimmat ruuhkat”, katkoksen aikana kielten tehtäviä rustaava Pia Pulkkinen, 26, tietää.
Katarina Eriksson
Kuva: Tuomas Harjumaaskola
