Pimeys loihtii esiin mielen möröt

T:Teksti:

”Olen aina ollut hyvin aktiivinen”, lääketiedettä opiskeleva Hanna, 29, sanoo. ”Se on aiheuttanut ristiriitaa toiveiden ja käytännön välillä. Olen vaatinut itseltäni hirveän paljon.”
    Hanna on positiivisen oloinen, iloinen ja puhelias. Itse asiassa hän puhuu niin paljon, että ruoka hänen lautasellaan ehtii jäähtyä. Välillä menneisyyteen katsominen nostaa kyyneleet silmäkulmiin, mutta Hanna selvästi haluaa puhua.
    Syksyllä 1994 Hanna opiskeli ulkomailla. Silloin hän tajusi olevansa taipuvainen masentuneisuuteen. ”Ajattelin kuitenkin vielä, että kyllä tää tästä. Tsemppasin vaan kovasti opiskelujen kanssa.” 1995 tilanne kuitenkin purkautui aika rajusti. ”Tuli totaalinen tyhjiö, millään ei ollut enää mitään väliä. Aloin käyttäytyä aika itsetuhoisesti.” Varsinaista syytä Hanna ei osaa määritellä. ”Takana oli kariutunut ihmissuhde, joka jossain toisessa tilanteessa ei ehkä olisi vaikuttanut niin rajusti. Mitta oli vain täysi ja se oli kai se viimeinen oljenkorsi, joka katkaisi kamelin selän.”
    Stakesilla erikoistutkijana toimivan Irma Kiikkalan mukaan masennuksen taustalla on usein ihmisenä olemisen selvittelyn puuttuminen. ”Erityisen alttiita masennukselle ovat lahjakkaat nuoret, nopeasti etenevät ihmiset, jotka suoriutuvat loistokkaasti jollakin kapealla erityisalalla. Ensin koulumenestys, pääsykokeet loistavin arvosainoin, hyvä työpaikka jne. Kun elämä kulkee suoritteesta suoritteeseen, jää helposti selvittämättä mikä minä ihmisenä olen.”
    Tärkeintä masennuksen hoidossa on sen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy. ”Masennusta ei voi erottaa muista tunnetiloista vaan se liittyy kaikkeen olemassaoloon.”

Masentuneen kohtaaminen on vaikeaa

Psykoterapeuttina toimivan Ritva Laaksosen mielestä yli kaksi viikkoa kestävän alavireisyyteen kannattaa jo hankkia ammattiapua. ”Lyhyenä episodina masennus voi kirkastaa ajatuksia. Yksin ei kannata pähkäillä, jos tyhjyys, toivottomuus, unettomuus, syyllisyys ja tarkoituksettomuus täyttävät elämän ja tuntuu siltä, ettei pysty itse nostamaan itseään suosta.”
    Järjestelmät ovat ihmisiä varten, mutta joskus avun saaminen voi olla hankalaa. ”Yleislääkärit eivät tunnista masentuneita”, Kiikkala kertoo ongelmista. ”Myös asenteissa masentuneisuutta kohtaan on parantamisen varaa.”
    Hannan ensimmäinen sairaalakeikka oli ystävien ansiota. ”Ne taivutteli mut Suomeen ja järjestivät sairaalaan, jossa viivyin noin kuukauden.” Masennuksen hoidossa on Hannan mielestä paljon korjaamisen varaa. ”Masennuspotilaita ei osata kohdata. Masennus on kiusallista ja se vääjäämättä muistuttaa hoitavan puolen omista pimeistä puolista.” Hanna kertoo kohdanneensa paljon ärtyneisyyttä, voimattomuutta ja jopa ihmisarvoa loukkaavaa käyttäytymistä hoitohenkilökunnan puolelta. Toinen suuri ongelma liittyy resursseihin. ”Niin sanotun kriisivuoteni aikana minua hoiti 20 eri lääkäriä. Niiden kaikkien kanssa oli hirveen vaikea rakentaa luottamuksellisia välejä.”

Itsesuojeluohjelman käynnistäminen

Toimiva terapiasuhde tuottaa yleensä tulosta, mutta vasta ajan kanssa. 25-vuotias Liisa käy nyt toista vuotta YTHS:n terapiassa. Hän hakeutui sinne aikanaan syömishäiriöiden takia. ”Terapian kautta oon päässy syventymään itteeni.” Syömishäiriöt ovat vähentyneet, mutta tilalle on tullut masennus. ”Ongelmat on laajentunu. On helpottavaa kuitenkin huomata, että vaikka olen masentunut, pystyn nyt käsittelemään tunteitani. Ennen paketoin kaikki negatiiviset asiat ahmimiseen ja keskityin vain siihen.”
    ”Pahimman masennuksen aikana ei pysty näkemään, että mikään vois ikinä enää auttaa”, Hanna kertoo. Hän on läpikäynyt kaikki mahdolliset hoitomuodot. ”Sairaalan, lääkkeet, terapian…” Pahan masennuksen syövereistä nouseminen vaatii kärsivällisyyttä. ”Tärkeintä olis jotenkin tiedostaa, että sisällä erilaiset kypsymisprosessit menee eteenpäin vaikka olis kuinka seisahtunu olo.” Ongelmat ovat aina yksilöllisiä ja niiden esille kaivaminen on piinallista. ”Minulle tärkeintä oli, että aloin käsitellä omia negatiivisia tunteitani, tiedostaa niitä”, Hanna miettii elämäänsä taaksepäin. ”Suurin merkitys oli ystävillä. Vaikka itseltä oli kaikki merkitykset loppu, alkoi muiden avulla tulla hämärä tunne siitä että toisilla on muhun liittyviä merkityksiä.”
    Hoitoprosessin kautta Hanna on oppinut suojelemaan itseään paremmin. ”Olin aikaisemmin ihminen, jonka oli vaikea sanoa ei.” Nyt hän on oppinut pitämään kiinni omista nautinnoistaan. ”Annan itselleni luvan harrastaa asioita, joista nautin.”
    Liisan mukaan kyse on pitkälti omasta oivaltamisesta. ”Kysyn itseltäni mitä mulle kuuluu. Arkipäivän apatiaankin liittyvät ongelmat ja niiden ratkaisut on usein syvemmällä kun suklaassa”, hän naurahtaa itseironisesti. ”Nautintojen suominen itselle on kuitenkin tärkeää!”

Masennusta vastaan:

Lääkkeet

* 90-luvun alussa markkinoille tulivat ns. mielialalääkkeet, joilla on vähän sivuvaikutuksia eivätkä ne aiheuta riippuvuutta. YTHS:n psykiatrin Kari Pylkkäsen mukaan suurin haitta on lääkkeiden hinta, joka on opiskelijoiden tulotasoon nähden kohtuuton. Esimerkiksi suomalaisvalmisteinen Seronil kuukausiannos maksaa 232 markkaa. Pykkäsen mukaan lääkkeet poistavat alavireisyyttä, palauttavat tarmoa ja helpottavat unettomuuteen. Niitä käytetään vain terapian yhteydessä, ei ainoana hoitomuotona.
* Luonnonlääkkeet, kuten mäkikuismauute, auttavat joidenkin tutkimusten mukaan yhtä tehokkaasti kuin muutkin masennuslääkkeet. British Medical Journalin mukaan luonnonlääkkeillä on muita lääkkeitä vähemmän sivuvaikutuksia.

Terapia

* YTHS:n neuvontapsykologien ajanvaraus p. 4050 621 ja psykoterapian p. 4050 622.
* YTHS:n psykologin Anja Piipon mukaan ensimmäiset käynnit ovat konsultaatiokäyntejä, jonka perusteella ohjataan eteenpäin. YTHS:llä on mahdollisuus saata psykoterapiaa kerran viikossa. Pidempi terapia kestää 2-3 vuotta. Intensiivisempää hoitoa tarvitsevat ohjataan yksityiselle sektorille.
    * Piipon mukaan ulkopuolinen apu auttaa yleensä näkemään asiat syvemmin. Psykologien kanssa voi käydä juttelemassa vain kerran tai parikin.

Terveydestä huolehtiminen

* Liikunta ennaltaehkäisee väsymystä ja alavireisyyttä. Sanonta terve sielu terveessä ruumiissa pätee ainakin tiettyyn rajaan asti. Liikunta auttaa myös toiminnallisuuden ylläpitämiseen
* Ruokavalio vaikuttaa monilla mielialaan.

Ystävät

* Vaikeuksia ei pidä pyyhkiä pois, vaan niistä voi jutella hyvien ystävien kanssa. Tärkeää on myös toisten ihmisten merkityksen huomaaminen ja se, että joku ymmärtää, kuuntelee, välittää.

Virkistäytyminen ja rentoutuminen

* Musiikki piristää monia. Erilaisten fiilisten virittäminen vaikuttaa lähes kaikkien mielialaan. (Stakes julkaisi lokakuussa Mieli maasta -levyn valtakunnallisen depressioprojektin tueksi).
* Muut luovat toiminnot auttavat selvittämään mitä päässä liikkuu. (Taide, päiväkirja, lukeminen yms.) Tekee asioita, jotka tuottavat mielihyvää, myös luova laiskuus on sallittua!

Päivärytmin ylläpitäminen

* Arkipäiväisten asioiden hoitaminen mahdollisimman mielekkäästi.
* Mielekäs työ auttaa jaksamaan.

Katarina Eriksson
Piirros Tii Amperla